Olen tässä ihmetellyt eri ihmisten suhtautumista tähän stalkkeri-asiaani.
Se on kummallista, että täällä Mikkelissä sitä kukaan ei tuomitse.
Se on saanut minut pohtimaan yhtä ja toista. Nimittäin se, jos mikä herättää epäilyni, kun haetaan reaktiota ja sitä ei tule.
Avataanpa asiaa, kun se ei kerran pelkän rikosepäilyn nojalla avaudu.
Minä olin ihan neuvoton viime syksynä tämän asian kanssa.
Niinpä pohdin sitä näin.. Jos muutan pois täältä ja sama meno jatkuu uudella paikkakunnalla jonkun muun toimesta,
Annanko seuraavankin vainota minua taas 7 vuotta?
Lisäksi muiden ihmisten hätä tämän ihmisen käytöksen vuoksi aiheutti huolta. En siis ole ainoa.
Niinpä tulin siihen tulokseen, että pyysin poliisia selvittämään onko tapahtunut rikosta omalla kohdallani. Ja täytyykö minun tosiaan tällaista käytöstä sietää lain puitteissa?
En halunnut tuomita häntä suoraan, sillä epäilin hänen mahdollisesti olevan sairas. Siksi pyysin selvittämään asian.
Puhuin vain omasta puolestani, koska minulla ei ole todisteita muusta.
Ajattelin esimerkin toimivan rohkaisuna muillekin uhreille.
Tämä on kuitenkin vain siloteltu osatotuus.
Poliisille ilmiantamalla hänet minä tein testin.
Testasin sen, onko hän pahis sukuni leivissä.
Voin 99,9% varmuudella sanoa, ETTEI näin ole.
Nimittäin pahis sukuni tekee kaikkensa, että minä pysyn hiljaa tai minua ei ole syytä uskoa.
Niinpä, jos on heidän leivissään ja joutuu poliisikuulusteluun, joutuu ns hommistaan sivuun.
Tämä on ihan perustoimintapa heillä. Siinä ei ole sen kummempaa.
Jouluun saakka menikin hyvin. Poliisi onnistui pelästyttämään tämän henkilön.
Joulun seutuun kuitenkin tapahtui jotain, jonka vuoksi hänen uskonsa omaan toimintaansa palautui.
Eritoten juuri minun kohdallani.
Niinpä pohdin tehneeni virheen, kun uskoin hänen vetäytyvän.
Joko hän on ihminen, joka ei piittaa auktoriteeteista tai laista,
Tai
Hänellä on jokin kikkakolmonen, joka pitää hänet ulkona vaikka vankilasta.
Siitäpä se ajatus sitten lähti.
Minun käsittääkseni minulla ei ole vihamiehiä.
Minua voi monikin inhota toimieni vuoksi, jos ei rehellisyys ja kunnollisuus kuulu omiin hyveisiin.
Tai minua pelätään totuudentorveuteni tai sairauteni vuoksi.
Viha on kuitenkin niin voimakasta, että se pitää pystyä todistamaan.
Ja vaikka puolustan totuutta ihan jopa henkeni hädässä,
Kaikki osapuolet TIETÄVÄT sen, että KOSKAAN en syytä, enkä ole syyttänyt, aiheetta.
He voivat siinä suhteessa luottaa minun olevan oikeudenmukainen.
Minä pyrin selvittämään sen, kuka on oikea syyllinen.
Niinpä laajensin ajatustani.
Onhan minulla muutakin sukua, vaikka se pyritäänkin hyvin peittämään.
Jos minulla on ollut 2 vanhempaa ennen kuin jouduin tämän pahis suvun kynsiin,
Niin silloin siellä on myös 2 eri sukua.
Sitä en käsitä, miksi he vihaisivat minua?
Mitä syytä heillä siihen olisi?
Ja eritoten, miksi heillä kellään olisi syytä toivoa kuolemaani?
Ja onko kyseessä molemmat suvut, vai vain toinen?
Tai onko kyseessä pelkkä yksilö?
Ellei sitten kyseessä ole rikos, jonka tekijöitä suojellaan.
Tämä tarkoittaisi silloin sitä, että minusta on luovuttu vapaaehtoisesti.
Se on vielä epäselvää, kenen tahto se on ollut?
Ovatko molemmat vanhemmat syyllisiä, vai toinen vain?
Ja jos vain toinen, miksi toista suojellaan, jos suojellaan?
Vai onko syyllinen joku muu? Siinä tapauksessa en ollenkaan tajua, miksi vanhemmat tai toinen vanhempi suojelisi tällaista henkilöä?
Minä en näitä asioita voi keneltäkään kysyä.
Ei ole myöskään testiä, jolla voisin asiaa selvittää.
Jos yksi perheestä on kadonnut ja nyt oletusten mukaan myös löytynyt.
Miksi kohdellaan väärin? Tai kuin rikollista tai väärintekijää? Ja halutaan kuolemaa?
Minä kai tässä se uhri olen?
Tosin, kyllä nekin, jotka ovat menettäneet ja kärsivät tai kärsineet siitä, hekin ovat uhreja.
Siksi siis kiinnostaa, miksi lainmukaiset rangaistukset eivät heitäkään kiinnosta?
Jos taas kyseessä on kiristys. Minä näen punaista.
Minulla ei kiristetä enää mitään eikä ketään. Silloin katso bluffi.
Sitäpaitsi, minun tietojeni mukaan kiristys on rikos, Suomessakin.
Minä haluan löytää isäni. Minä haluan saada vielä tilaisuuden tutustua häneen. Ihan, koska vaistoni niin sanoo.
Minä en ole kuitenkaan pyytänyt tai vaatinut muuta kuin totuuden.
Minä en ole pyytänyt pitämään minusta, saati välittämään itsestäni.
Kuinka voisinkaan?
Eihän yli kolmen vuosikymmen jälkeen voi kukaan tietää millaisia itsekukin olemme.
Siitä pitää ottaa selvää. Tutustua. Tehdä asioita yhdessä. Jos se vielä tässä elämässä on ajan puitteissa mahdollista. Ja pandemian.
Jos siis tiedät jotain merkityksellistä asian selvittämisen kannalta,
Ole hyvä ihminen yhteydessä poliisiin.
Tässä on kyseessä muidenkin ihmisten kohtalot, jotka täytyy selvittää ja antaa omaisille selitykset. Siellä on joukossa niitä, jotka ovat menettäneet rakkaansa ja jo kuolleet saamatta koskaan totuutta selville.
Se, jos mikä on Via Dolorosa. Todellinen kärsimysten tie.
Nyt ei saa olla itsekäs. Pitää tehdä niin kuin humaanisti oikein on.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti