tiistai 15. helmikuuta 2022

Avoin kirje biologisille vanhemmilleni







Minä olen halunnut kysyä erästä asiaa jo kauan.


Miksi minut piti antaa murhaaja-pedofiilille?


Olen ajatellut, että se, joka minut pois antoi ansaitsee tuon kysymyksen.


Olen tullut toisiin aatoksiin, kun tieto tilanteen kehityksestä on lisääntynyt.


Esitänkin kysymyksen biologisille vanhemmilleni, sillä he ovat vastuussa osaltaan siitä, mihin minä olen päätynyt. Muistini mukaan ihan kirjaimellisestikin.


Teidän kohdallanne minun vain ei tarvitse kysyä, eikä arvailla.

Minä tiedän. Minä tiedän vastauksen.



Olen itseni puolesta aivan vahingossa tavannut teidät muutamaan kertaan ja saanut selville millaisia olette.


Teidän puoleltanne se tietysti on ollut täysin laskelmoitua. Sillä yritettiin saavuttaa minun vaitioloni.

Vetoamalla tunteisiin.


Lisäksi teidän keskinäisessä järjestelmässänne joku vedättää, sillä te oletitte minun tietävän, vaikka minulla ei tosiaan ollut mitään tietoa.



Kiitos kuitenkin kaikista niistä kysymyksistä ja vihjailuista, reaktioistanne, jne, joista lapsikin olisi ymmärtänyt mihin niillä pyrittiin.

Saitte epäilykseni heräämään. Todensitte jopa useita asioita käytöksellänne. 



Te olette kuitenkin koko ajan tienneet siskoni kohtalon. Oletan edes yhden teistä (jengistänne) olleen jopa paikalla, kun siskoni on kohdannut mitä julmimman kohtalonsa.


Tuo pieni lapsi. Niin luottavainen ja viaton elämän synkkyyksien edessä. Täysin puolustuskyvytön. 



Ei riittänyt se, että siskoni elämä julmasti häneltä riistettiin.

Oli teidän onni, että varakappale oli olemassa.


Se, etteivät teidän julmat tekonne paljastuneet ja saitte yltäkylläisen ja maineeltaan puhtaan elämän,

Te riistitte minut minun omasta elämästäni.


Te veitte minulta isän. Te veitte minun perheeni. Minun isäni! Sen ainoan ja oikean!



Näitä julmista julmimpia tekoja en koskaan, ikinä, milloinkaan voi teille antaa anteeksi. 

Minun kirjoissani niitä ei voi mitenkään hyvittää eikä edes sovittaa. Yhteiskunta voi olla lempeämpi. Minä en ole. 



Lisäksi olette vielä pelkureita, jotka väistelevät vastuutaan loputtomiin ja loputtomilla keinoilla.



Se, että meille on annettu elämä synnyttämällä meidät tähän maailmaan ja antamalla meille uudet alut uusien perheiden suojassa, ei riitä.


Kun on julmasti riistetty ja lopetettu yksi elämä ja huolella tuhottu toinen,

Teillä ei ole enää mitään perusteita, eikä oikeuksia. Mihinkään.

Yksi hyvä tai kunniallinen teko ei kata sitä, että voidaan ottaa lapsi hengiltä. Tai riistää toinen omasta elämästään. 



Minä varmasti omalla tavallani vihaan teitä. 

Tuskan kaulukset kuristavat kurkkua niin kovin, että en vielä ole päässyt tunteita nimeämään. 


Toisaalta viha antaa vallan sille, että teitä kohtaan olisi jotain tunteita. 


Niinpä minä vihaan sitä, mihin te olette antaneet itsellenne luvan. 

Te olette sortuneet yhteen kuolemansynneistä. Ahneuteen. 


Minä vihaan teidän tekojanne. 


Ihmisinä olette merkityksettömiä. Minulle. 



Olin viime keväänä aivan varma siitä, että tulen kokemaan siskoni kohtalon. 


Kulovalkean tavoin levisi uutinen, mistä kerroinkin. Minulla huhuttiin olevan sydänvika. Tai sydänoireita. 


Jokainen minua lähestynyt ihminen tiesi tästä ja piti asiaa varmana. 


Eräs mies soitti minulle ja kyseli niin paljon asiasta, että luulin joutuneeni kolmannen asteen kuulusteluun. 

En tiedä uskoiko hän minua. 


Eli joku niin voimakas persoona levitti niin uskottavaa huhua, että minun uskottiin valehtelevan. Omasta terveydestäni ja sen tilasta. 



Silloin tiesin. Jaahah.. Narratiivi on saatu mieleiseksi ja onnistuttu saamaan ihmiset vakuuttuneiksi. 


Jos siis minut vaikka myrkytettäisiin esim talliumilla, joka aiheuttaa sydänkohtauksen eikä näy ruumiinavauksessa, kukaan ei ihmettelisi kuolemaani. Sitä ei pidettäisi epäilyttävänä. 


Siinäpä sitä olisi minustakin päästy oikein näppärästi. 



Minäpä lähdin kävelemään omin jaloin. Sen on täytynyt viedä pohja pois tämän vaikuttavan persoonan sanoilta. 



Kerrataan nyt vielä. Minut on tutkittu, useampaan kertaan. Minulla ei ole todettu koskaan sydämessä mitään vikaa. 

Ihmisellä menee sellainen iso hermo, joka vie viestiä suolistosta aina aivorunkoon asti. Sen lonkerot yltävät oikeastaan kaikkiin elinjärjestelmiin. 


Minulla on selässä hermotusongelmia sekä kylki, joka liikkuu ja painaa hermoja. 

Näin ollen tämä saa oiretta aikaan, jossa kipu ikään kuin hyrisee tuossa rintalastan kohdalta läpi selkään ja lapoihin. 

Ei siis ole sydänperäistä. Lisäksi vatsassa olevat kaasut voivat painaa hermon osia, jotka aiheuttavat myös oireita. Vaarattomia. 


Voi olla, että tämä on vain niin sanottu salaliittoteoria. Kuitenkin eräiden ihmisten viimeaikaiset toimet ovat saaneet minut vakuuttuneiksi, etten ole pelästynyt turhaan. 


Te olette valmiita tuhoamaan jopa sen, minkä väitätte teille jotain merkitsevän. 



Minulla ei ole todisteita vielä niin paljoa, että voisin ne virkavallalle luovuttaa. 


Voitte olla kuitenkin varmoja siitä, että minä en jätä asiaa tähän. 


Olisitte voineet tehdä edes sen säädyllisyyden, että olisitte menneet poliisin puheille, reilusti, ja myöntäneet mitä on tullut tehtyä. 


Te olette sen velkaa! 





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti