Kuntoutumistako?

Hyvää huomenta! Täällä alkaa sisäinen tulehdus, joka on päänalueen hermokivun takana, olla nujerrettu.

Ja ihan greippimehun voimin. Kylmä- ja lämpöhoidoilla. 

No, ei kait nyt sentään ihan. Kroppa laittaa itse tätä hommaa nippuun. Hitsit, et olen niin kiitollinen keholle, vaikka aika kivuliasta tämä näin on.

Tämä aika ilman lääkkeitä taisi kuitenkin olla melkoinen siunaus sitten lopulta! 

Se tarkoittaa käytännössä sitä, että keholla on lopultakin tarpeeksi voimaa toimia, kuten kehon tulee toimia.

Uskon sen tarkoittavan myös puna- ja valkosolujen välistä tasapainoa. Niitä on siis jotakuinkin yhtä paljon. Tätä on haettu! 

Jos nyt todella olen tässä pisteessä, se tarkoittaa, että minä toivun tästä! Mahdollisesti jo muutaman kuukauden tai puolen vuoden, vuoden, aikana.

Arvatkaas olenko itkenyt!😭

Tämä nyt aasinsiltana kodittomuuteen. 

Uskoakseni sen asian suhteen on Suomessakin tehty vaikka sun mitä. 

Niinpä pohdin sitä, mikä on se juttu, joka saa ihmisen kieltäytymään avusta.

No, ei tarvinnut ajatella, kuin itseäni. 

Avuttomuuden tunne tuo arvottomuuden tunteen ihmiselle. 

Avuttomuuden tila on tila, jossa ihmisen oma selviytymistahto ratkaisee. 

Se selviytymistahto täytyisi houkutella esiin. 

Työ on yleensä AINA parasta lääkettä. 

Olenkin ajatellut tällaista maatilaan perustuvaa konseptia, jossa olisi päihdekuntoutusta. 

Siellä jokainen saisi katon päänsä päälle, mutta olisi velvoitettu osallistumaan maatilan töihin. Kukin kuntonsa ja voimiensa sekä kykyjensä mukaan. 

Eläimet ovat parasta terapiaa yleensä kaikessa. Samoin yleensä luontosuhde. 

Se voisi olla lempeä tie ohjata. 

Puhelinrumba

Olen kuullut huhuja, että jonkinmoinen soittelurumba olisi työttömien suhteen käynnistymässä.

Tämä on oivallinen idea. Siihen täytyisi vain saada oikeat tekijät oikeille paikoille.

Tämä on näitä toimintaketjuja, joissa jokaisella tällä pallolla on paikkansa. 

Tässä kohtaa kyse on uskottavuudesta. Tulevaisuuden näkymistä ja kannustamisesta, ei lannistuksesta. 

Itse kun tein töitä erityislasten kanssa, vallalla oli silloin ajatusmalli, että riehuva lapsi alistetaan pitämällä kiinni. 

Tässä on puolensa ja myös paikkansa, milloin tämä toimintamalli on ainoa oikea. 

Minä kuitenkin tähän tilanteeseen jouduttuani, tein mitä vaadittiin, mutta tunsin niin hirveää syyllisyyttä siinä tilanteessa, että lapsikin tämän huomasi. 

Sehän ei silloin enää palvele ketään. Lapsi pystyi käyttämään tätä aseenaan ja hallitsemaan minua. 

Monien itkujen jälkeen sen sitten keksin. Tämän lapsen kanssa, jota oli kotonaan lyöty haloilla, piti ottaa toinen toimintamalli käyttöön. 

Niinpä pyysin, että minä saan hoitaa pelkästään tämän lapsen tilanteet. 

Aina, kun tuli todella vaikea tilanne, lähdimme yhdessä juoksemaan koulua ympäri. 

No, penska vedätti minua ihan huolella ja meikäläinen joutui ottamaan lääkettä, kun kunto ei meinannut riittää tähän juoksenteluun. 

Lapsi sai purkaa pahaa oloaan turvallisesti ja tiesi aikuisen olevan läsnä ja saavan sen huomion, minkä hän tarvitsi. 

Niinpä noin kuukauden jälkeen tilanteiden näyttäessä eskalaation merkkejä, minun tarvitsi vain kysyä: "Juostaanko?" 

Ei ollut tarvetta enää. Tilanteet rauhoittuivat sillä. 

Työyhteisö ei katsonut tätä hyvällä ja minua pidettiin heikkona. 

Todellisuudessa kyse oli pelosta ja siitä, että uskottiin vahvasti johonkin muuhun. 

Tämä sama pätee tähän soittamiseen. 

Oletteko ajatelleet miten pelottavaa on tarttua luuriin ja soittaa vieraalle ihmiselle, vielä aika herkässä asiassa? 

Siksi minä ulkoistaisin tämän soittamisrumban puhelinmyyjille. 

He ovat tämän alan ammattilaisia, lisäksi he ovat myynnin ammattilaisia. 

He ovat tottuneet samaan luuria korvaan ja huonoakin palautetta. He eivät lannistu tai luovuta huonosti menneestä puhelusta. 

He ovat oman alansa ammattilaisia. Tässä kohtaa korvaamattomia. 

Heillä on kuitenkin valmennustiimit tukemassa heidän henkistä hyvinvointiaan sekä antamassa työkaluja, jotta soittaminen sujuu optimaalisesti. 

Lisäksi ajankäytöllisesti tämä hoitaa massaa ja puhelut tulevat soittokoneen kautta. Tässä säästyy työaikaa hurjasti. 

Sekä tulosta tulisi varmasti huomattavasti enemmän. 

Kukaan ei ole parempi innostamaan toista, kuin myyjä. 

Spiikit hiotaan huolella, jotta kaikki tarvittava tulee kysytyksi ja sanotuksi.

Lisäksi soittokone mahdollistaa enemmän kontakteja, kun se soittaa automaattisesti myös uudestaan. 

Palkkiomallin täytyisi todennäköisesti soittajalla perustua läpivietyihin kontakteihin.

Tätä minä kokeilisin.

Tuumiskelua

Valmentaja kollega soitti tuossa eräänä iltana. Hän komensi minua heti keksimään ratkaisun asiakkaansa ongelmaan.

Jouduin ensimmäistä kertaa koskaan toteamaan, ettei työnteko kannata hänen tilanteessaan.

Minähän järkytyin tästä. Eihän sellainen nyt tule kuuloonkaan, että työnteko ei olisi kannattava vaihtoehto.

Kaikkiin ongelmiin on olemassa ratkaisu. Ne täytyy vain analysoida.

Siispä olen analysoinut nyt työttömyyttä. 

Työttömiä on kolmea lajia. Heti työmarkkinoille meneviä, yrittäjiä ja sitten vaikeasti työllistettäviä. 

Tämä jako on liikaa. Työnhakuun pitäisi kelvata ja velvoittaa vain suoraan siihen kykenevät. 

Tilastojen ns siistiytyminen on aika tärkeä osa tämän ongelman ratkeamista. 

Kaikki 5-10 vuotta ja yli kortistossa olleet, joilla yleensä on lääkärin jos toisen lausuntoja, jättäisin kokonaan pois tästä järjestelmästä. 

He eivät työllisty. Ihan sama, mitä pakkoratkaisuja heille tehdään. Heillä ei ole siihen tarvittavia keinoja. Mitkään tämän hetken olemassa olevat keinot eivät ratkaise tätä ongelmaa. 

Hoitaisin asian toisella tapaa. Perustaisin tällaisille ihmisille oman rahan. Vaikka sopeutumisrahan. 

He eivät pääse eläkkeelle, eivätkä töihin. Pattitilanne kaikille. 

Rahamäärän suuruus ei tarvitsisi nousta. 

Ainoastaan velvoite etsiä työtä jäisi pois.

Kuitenkin teroitettaisiin mahdollisuudesta tienata tietty summa kuukaudessa, joka ei vähennä tuen määrää. 

Heille täytyisi kertoa osa-aika yrittäjyyden sekä laskutusalustalla tehtävien töiden tai ns hanttihommien mahdollisuuksista. Alihankinta mahdollisuuksista. 

Moni ei näistä mitään tiedä tai ymmärrä. 

Lisäksi omaehtoisia opintoja voisi halutessaan suorittaa, sekään ei vähentäisi tuen määrää. 

Nykyinen järjestelmä sulkee nämä vaihtoehdot tehokkaasti ulos.

Kun ihminen voi tienata vähänkin omalla työllä ilman ns rangaistusta, nälkä usein kasvaa syödessä. Mahdollisuudet lisääntyvät, kun asia on ns vapaaehtoinen. 

Sama pätee opiskeluun. 

Jäähän sinne toki heitäkin, jotka eivät mitään tee, tai edes halua tehdä. Tai eivät kykene. 

Osatyökykyisille tämä olisi suuri onnistumisen tunnetta ja oman elämän hallinnan tunnetta lisäävä ratkaisu. 

Heissä on valtava potentiaali. Se kannattaisi hyödyntää. Sieltä voisi nousta lukuisia menestystarinoita. 

Tällöin myös työnhausta vastaavien tahojen työmäärä kohtuullistuisi sekä työmotivaatio pysyisi yllä. 

Jokainen tarvitsee onnistumisen kokemuksia. 

Tämä sama ongelma löytyy myös terveydenhuollosta. 

Kipupotilaat, jotka rampauttavat eniten koko järjestelmää, pitäisi saada yhden tahon alle. 

Siinä säästyisi veroeuroja vino pino.

Kosmiset mittasuhteet

Näinpä se juuri on. Pitäisi koskettaa kaikkia, oli lapsia tai ei. Ja puutarhurit kunniaan kieltotauluineen!

Olen paljon pohtinut kiusaamista. Sehän johtuu aina jostain syystä. 

Kun tämä juurisyy löytyy, täytyy aloittaa eheytymisprosessi. 

Eheytymiseen kuuluu ensimmäisenä ymmärtää miksi on toimittu väärin. 

Seuraava askel on luonnollisesti pyytää anteeksi. Sydämestään. Pahoitella oikein kunnolla. 

Anteeksi kuitenkaan harvoin saa ilman pyyteetöntä halua hyvittää asia. 

Täytyy siis olla tahtoa osoittaa erilaisilla hyvillä teoilla, kuinka haluaa taas olla osa porukkaa. 

Jotain täytyy antaa ihan hyvästä tahdostaan. Ikään kuin ilmaiseksi. Jotain, joka hyödyttää koko sitä joukkoa, jotka ovat kiusaamista joutuneet katselemaan. 

Tietenkin aika ratkaisee. Hyvyyttä osoittavien tekojen täytyy kestää vuosia, jotta vastapuoli ymmärtää varmasti katuvan tarkoittavan sitä, mitä tekee. 

Pelottavin vastustajahan on se, jota ei näe. 

Kiitos hyvänolon nauruista!

Hertta paratkoon, miten paljon olemme kaveriporukassa repineet huumoria tuosta eilen kirjoittamastani juorusta, jonka mukaan minä olen synnyttänyt 17 lasta.

En tiedä, pidentääkö nauru ikää, mutta elämän suola se kyllä on. Sitä on nyt varastossa taas useita kiloja.

Tämähän ei välttämättä ole kaikkien tiedossa, että olemme siskoni kanssa asuttaneet yhteistä kämppää aikuisiällä vuosia.

Muutimme yhteiseen asuntoon täälläkin Mikkelissä aikoinaan. Systeri kuitenkin seurusteli silloin ja piakkoin muutti yhteen silloisen poikaystävänsä, nykyisen aviomiehensä, kanssa.

Yksin en viihtynyt kauaa, sillä sattui se onnettomuus, joten käytännön syistä muutin systerin huusholliin. Olin niin lääkehuuruissani, että jonkun piti minua vähän silmällä pitää. Tai touhujani ainakin.

Söin hirveää myrkkyä. Lyricaa, jonka ansiosta aivoni menivät pois jengoiltaan ja aloin vaan oksentaa. Silloin alkoi myös armoton verenvuoto.

Näin harhoja koko ajan. Kävellessäkin näin isoja kuoppia tiessä, vaikka eihän niitä oikeasti siellä ollut.

Olin siis varsin rattoisa "anoppi" siskoni huushollissa. Siskoni tykkäsi kyllä, hänen nykyisestä aviomiehestään en niin menisi takuuseen. Minähän siis olen käytännössä kasvattanut sisareni. 

Tähän pohjautuen heitin naurun tyrskeen ohessa systerille: "Olet sinäkin melkoinen epeli, kun et ole kertonut minulle noina vuosina, että minä olen punkenut joka vuosi babyn maailmaan. On siinä mulla sisko, kiitti vaan. 😂" 

Siskoni on tikahtua omaan nauruunsa ja heittää takaisin: "No ei se vielä mitään, että kukaan ei ole sinulle kertonut,

mutta se on vallan kauheaa, että 17 lasta ja YHDENKÄÄN kummiksi en ole päässyt. 

Sinä sentään olet esikoiseni kummi. Kyllä tämä on vääryys. 😂" 

Nauru oli jo aivan hervotonta. Sanoin, että täytyy kyllä myöntää tehneeni ihan kardinaalivirheen. 

Jatkoin vielä.. - Eipä sillä. Ovat ihan hiton huonosti kasvatettuja kakaroita, sillä ei ole tarvinnut viikkorahoja paljon jaella, kun kukaan ei ole äitiään täällä hoivaamassa. 😂

Kavereilta tuli ihan sama palaute. Kummittomuus on suurin synti, kun materiaalia on kuulemma vaikka muille asti jakaa. 😂

Olemme siskoni kanssa vuosikymmenten saatossa niin tottuneet tällaiseen käytökseen, että osaamme jo naureskella näille jutuille. 

Eihän siinä. Hyvää huumoria täytyy osata aina arvostaa. 

Tällähän tarkoitetaan loukata juuri sen vuoksi, että minä en lisäänny. Lisäksi tällä tarkoitetaan minun olevan huonomaineinen nainen. 

Jo edesmennyt hyvä miespuolinen ystäväni suurimman totuuden kerran ääneen lausui. - Sinä Odessa olet niin viattoman näköinen ja täysin viattoman oloinen. Älä nyt suutu, mutta olet ihan äärimmäisen pelottava. 

Minusta se oli kaunein kohteliaisuus, jonka olin tuohon saakka koskaan kuullut. Niin totta. 

Siitä ehkä juontaa juurensa myös se, että täällä Mikkelissä miehet, jotka minusta kiinnostuvat tai lähempää tuttavuutta ehdottelevat, ovat kahdeksankympin ja kuoleman väliltä ikähaitariltaan. 

Tämä on osittain hupaisaa jopa siksi, että 17 lapsen synnyttäminen on jokseenkin mahdoton urakka jopa terveelle naiselle. 

Väistämättä tulee keskenmenoja. 

Lisäksi eri uskontokunnissa on näitä naisia, jotka synnyttävät paljon. Heiltä olen kuullut, että ei se mitään onnea ja auvoa ole. 

Kun nainen on raskaana, silloin tulee valtavat liitoskivut, kun hormonit siirtävät lonkkia paikoiltaan. 

Näihin valtaviin kipuihin ei auta yleensä muu, kuin kävely. He saattavat kävellä useita kymmeniä kilometrejä päivässä, jotta saisivat kivuttoman hetken. 

Eli hyvin harva nainen pystyy tällaisiin supernaisen suorituksiin. 

Lisäksi laskeskelin, että tuo huonomaineisuus vähän nyt ottaa osumaa tässä juorussa. 

Jos oletetaan, että olen ollut niin sikiävää sorttia, että joka vuosi on kerrasta pamahtanut raskaaksi, niin silloinhan se tarkoittaa, että on miestä tavannut 17 kertaa. Siis yksi sikiämiskerta per vuosi.

Tai, jos neitseellisestä sikiämisestä on kyse, silloin lisäosa Raamattuun on saatava. Siellä kuitenkin väitetysti näin tapahtunut VAIN kerran. 

Minähän siis olisin ihan pyhimys-materiaalia. Jonkinlainen ihme ainakin.

Eli, kehotan pohtimaan tarkkaan mitä kenestäkin puhutaan. 

Minä kyllä voisin käydä reilusti tätä henkilöä kättelemässä ja kiittämässä. 

Vaatii todella paljon vaivaa, että näin hervottoman vitsin saa aikaiseksi. 

Nauru tuo endorfiinejä, joten niiden aiheuttajaa täytyy aina kiittää. 

Maine ja kunnia

Maine ja kunnia. Kaksi aivan täysin eri asiaa, mutta hyvin usein kulkevat käsikkäin. 

Olen kirjoittanut näistä aiemmin, mutta en vielä yhdessä. 

Maine nyt voi olla mitä vain. Se riippuu aina siitä, kuka sinulle haluaa saada mainetta aikaiseksi. 

Tai miten haluat sitä itse itsellesi luoda. 

Tähän on hyvä pohtia informaatiosodan sääntöjä. Kuka pyrkii vaikuttamaan ja kehen? Ja minkä ihmeen vuoksi? 

Tämä on tuttua viime viikkojen uutisoinnista. Venäjä häviää tällä akselilla, koska ei voi myöntää olevansa sodassa. 

Minusta itsestäni on esitetty vuosien varrella mitä hurjempia huhuja. 

Viimeisin hurja huhu, jonka itse kuulin, oli se, että minä olen synnyttänyt 17 lasta. 

No jo! Täytyy kyllä sanoa, että ihan hiukan juttujen levittäjilläkin mopo keulii. 

Tuo on nimittäin aikamoinen saavutus naiselle, joka ei pysty synnyttämään. 

Lisäksi mietin sitä, että onko näillä lapsilla yksi isä vai useampia? 

Tai missä nämä lapset ovat ja kuka heitä hoivaa tai ruokkii? 

Ja miksi missään minun terveystiedoissani ei tällaista merkintää ole? 

Täytyy todeta, että kyllä on tässä vakavasti sairastamisen ohella kiirettä pitänyt. 🤭

Ihan ovat sosiaaliviranomaiset käyneet toteamassa minun olevan ilman lapsia tai puolisoa. 

Se kuuluu sosiaalijärjestelmään. Silloin, jos on vakavasti sairas ja ilman puolisoa tai lapsia, joutuu tarkastuksen kohteeksi. 

Tällaisen maineen luominen toiselle on pirullista. 

Silloin se on sitä varsinkin, kun se osuu toiseen aisapariin, eli kunniaan. 

Kunniaan luottavalle ja sitä vaalivalle mikään muu ase ei osu näin suoraan ja tuhoavasti, kuin väitetty kunniaton käytös. 

Silloin on saatu toinen hallintaan. Kuka sinua siis haluaa hallita? 

Kunnia on yleensä miehille arka paikka. Varsinkin, jos he kokevat, että heidän täytyy puolustaa jonkun toisen kunniaa. Kyse voi olla äidistä, vaimosta, siskosta, tyttärestä jne. 

Moni mies ratkaisee asian nyrkein. Ei kannata. Sillä tavoin vain astuu suoraan viritettyyn ansaan. 

Tällä tavoin näyttää, että propaganda on uponnut ja tehnyt tehtävänsä. 

Asian voi kyllä hoitaa. Se vain kannattaa tehdä viisasti. Eli kääntää asia tätä mainehaitan levittäjää vastaan. 

Minä olen aina sanonut, että minusta voi puhua ihan mitä haluaa. Se vain täytyy pystyä näyttämään toteen. Konkreettisesti toteen. 

Siksihän mainehaittaa käytetään aseena, koska sitä ei tarvitse todistaa. Riittää, että kylvää epäilyksen siemenen toisen mieleen. 

Lisäksi tällä vaikutetaan suurimpiin pelkoihin. 

Se usein riittää lamaannuttamaan ihmisen. 

Jokaisella ihmisellä on tarve tulla kohdelluksi kunniallisesti. 

Mitä se sitten kenenkin kohdalla konkreettisesti tarkoitaa, riippuu ihmisen omista arvoista. 

Kunniallinen kohtelu on usein merkittävin määre. 

Raamattu

Hyvää huomenta ja oikein viimaista kesäajan alkua! 🌬️

Pitkään on tehnyt jo mieleni selventää Raamattua ihmisille.

Minä keskustelen Raamatusta aina mielelläni.

Siksi, että se on käytöstieteen oppikirja numero 1.

Minä en ole siis kovin uskonnollinen. Uskonto on aikoinaan perustettu sivistämään kansoja. Hallitsemaan käyttäytymistä ja perustamaan sivistyneitä yhteiskuntia. Yhteiskunnat eivät muodostu ja pysy voimissaan ilman riittävää määrää jälkeläisiä. 

Mikään ei ole tehokkaampaa, kuin Herranpelolla ohjailu. 

Nyt täytyy muistaa, että nykymuotoinen yhteiskunta, johon esim demokratia vahvasti nojaa, on Raamatun aikaansaannosta. Herranpelolla kasvattamisen ansiota. 

Silloin Raamatun kirjoittamisen aikoihin, ihmisen käytös oli hyvin alkukantaista. Ei ollut olemassa moraalia. 

Ihminen käytti primitiivisiä vaistojaan. 

Esimerkiksi haureus perustuu siihen, että silloin ihminen ei tehnyt eroa sen suhteen, mihin seksuaalisen energiansa purki. Miehet, naiset, lapset. Vaikka tikapuut. 

Ei ollut olemassa parisuhteita. 

Ihminen myös tappoi huvikseen. 

Nykyajassa lähimmäksi tätä alkukantaista ihmiskäytöstä pääsevät hirmuhallinnot. Tuorein esimerkki löytynee Afganistanista. 

Minun mieleni toimintaa on joku kuvannut lumiukoksi. 

Voin kertoa, että Raamattu on yksi suuri lumiukko. 

Tuo kirja on suorastaan nerokas! 

Siksi se kestää aikaa. Siksi sieltä jokainen löytää jotain omiin tarkoituksiinsa. 

Raamattua täytyy sekä lukea, että tulkita. Siksi se on ihmiskunnan nerokkain aikaansaannos. 

Otetaanpa muutama esimerkki. 

Jokainen on varmasti kuullut, miten Raamattu tuomitsee homot. 

Itseasiassa tarkka määritelmä määrittää synniksi homosuhteet. 

Kyllä siellä juuri noin lukee. 

Suurin ongelma ihmiskunnalle onkin se, että asiat irroitetaan kontekstistään ja hyödynnetään sitä. 

Juuri se on suurin synti, jota Raamatussa tarkoitetaan. 

Nimittäin, Raamattu toimii avaimilla. Sieltä täytyy löytää avain, joka aukaisee sanoman tarkoituksen. 

Kyllä. Homosuhteet määritetään synniksi. Niillä tarkoitetaan kaikenlaisia IRTOSUHTEITA. 

Rakkautta, sitoumista ja parisuhdetta Raamattu EI kiellä, eikä määritä synniksi. Kenenkään kohdalla. 

Tämä kerrotaan ensimmäisessä kirjeessä korinttilaisille. 

Siellä se avain on. Sanatarkasti. - Älkää eksykö! Ettekö tiedä, että vääryydentekijät eivät saa osakseen Jumalan valtakuntaa? "

Samaisessa kirjeessä on myös rakkauden määritelmä, joka yleensä häissä luetaan.

Se on kohta, jossa kerrotaan rakkauden olevan lempeä, ei kersku, ei muistele kärsimäänsä pahaa jne. 

Näyttäkääpä minulle ihminen Tellukselta, joka ei muistelisi kärsimäänsä pahaa! Rakkaudessa tai muutoin. 

Eihän sellaista ole olemassa. 

Ei. Raamattu nimenomaan KEHOTTAA käymään taistoa rakkauden vuoksi. Jopa hiukan kärsimään. 

-Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo ja rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus. 

Suomennettuna Raamattu kehottaa ihmisiä monogaamisiin suhteisiin. Etsimään sitä oikeaa. Taistelemaan kiintymyksen ja rakkauden vuoksi. Sekä pitämään sitä pyhänä. Se on Raamatun määritys Jumalan valtakunnasta. Rakkautta ei saa pitää itsestäänselvyytenä. 

Raamattu ei tuomitse. Ihminen tekee sen aina omista tarpeistaan Raamattuun nojaten. 

Se on se suurin synti, johon ei saanut eksyä! 

Toinen esimerkki on henkilökohtaisesti itselleni hyvin tärkeä ja merkityksellinen. 

Nimittäin Maria, Joosef ja Jeesus lapsi. 

Raamattu on ylistys adoptiovanhemmuudelle. 

-Sikisi pyhästä hengestä, syntyi Neitsyt Mariasta. 

Marialla ei ollut omaa tahtoa kantaa lasta. Se annettiin hänelle ja Joosefille. 

Mikä ylistys sille, että kaikenlaiset perhemuodot ovat rakkautta. Puhdasta rakkautta. 

Ja, kun Raamattu elää ajassa. Myös Jumala elää ajassa. 

Se tarkoittaa tähän maailmanaikaan myös keinohedelmöitystä. 

Tähän tulokseen on tullut myös katolinen kirkko. 

Katolinen uskonto pitää itsemurhaa syntinä, josta ei pääse taivaaseen. Silloin ei myöskään saa kirkollisia hautajaisia. 

Tämä on suuri häpeä omaisille. Aiheuttaa suurta tuskaa. 

Niinpä katolinen kirkko elää ajassa. 

Nykymuodossaan asia kuuluu niin, että itsemurhan tehnyt pääsee taivaaseen, jos on katunut tekoaan viime hetkillä. 

No, sitähän ei kukaan voi tietää. Se jätetään tulkinnanvaraiseksi toiveeksi. 

Tällä tavoin saadaan omaisille rauha, kun kirkollinen toimitus voidaan toimittaa. 

Siis. Raamattu on käytöksen kultainen kirja. 

Se kertoo ihmisestä kaikkine puolineen. 

Raamattu ei tuomitse. Raamattu on itseasiassa täysin neutraali. 

Siksi se on pyhä kirja! 

Lauantai

Kyllä myrskyää! Olen harrastanut tänään uhkapeliä 1X2-veikkauksena lähteekö parveke myrskyn mukaan.

Vielä on paikoillaan.

Luulin jo päässeeni tästä stalkkeristani, sillä jouduin heidän kanssaan taannoin juttusille saakka. Olimme ystävällisiä puolin ja toisin.

Toisin kävi.

Olen ollut tänään(kin) niin tiukasti luupin alla, että ylös on todennäköisesti kirjattuna tulot, menot, meinaamisen yritykset ja muu joutava liikehdintä.

Eli siis, en ole liikkunut kämpästä mihinkään, mutta he ovat oven takana kyllä ahkeroineet.

Pitäisiköhän tähänkin vaihtaa näkökulmaa? 

Ottaa asia niin, että on personal vahtikoira. 

Onhan se nyt luksusta, että vahditaan ihan yötä myöden. Tai aamua. Miten sen nyt neljän aikaan aamuyöstä sitten kukakin ottaa. Toisille myöhään, toisille aikaisin. 

Minä totesin aamuyöstä siihen itsekseni: 

"Kun ilta tummuu ja pitenee varjot, 

aamu kun koittaa, jo heräilee kahjot." 

Siis kello on neljä aamulla! 🤯

Olen potenut päätä. Tai puolikasta päätä. Niin on ollut kova hermokipu, että on tullut ihan äitiä ikävä. Ei omaa kylläkään!

Tai ketään heistä, jotka sitä virkaa ovat milloinkin sijaistaneet.

No, ei se auta. Lääkkeitä ei ole. Ei pitäisi koskaan sortua valittamaan asiasta, jolle nyt ei mitään mahda. 

Mutta koskee silti.

No, siitä se taas, joskus. Ei kun lämpöpuhallin pauhaamaan. Hyvää yötä! 💕

Nimi

Ennen sodan alkua en ehtinyt kirjoittaa oman nimen tärkeydestä.

Nimi muodostaa ihmisen identiteetin. Se takaa jokaisen yksilön olemassaolon. Ja henkilötunnus tekee meistä yhteiskuntaan kuuluvia.

Olen pohtinut kovasti sitä, mitä minä olen menettänyt. Hyvin siis subjektiivinen näkemys tähän vyyhteen. 

Olen pohtinut asiaa nyt hyvin eri näkökulmista.

Oli aika musertavaa huomata oma itsekkyytensä. Nimittäin kuollut siskoni on myös saman asian uhri.

Häneltä on viety hengen lisäksi nimi. Oma identiteetti, oma oikeutus saada edes hautakivi.

Hän on vain joku tuntematon lapsi jossain nimettömänä haudattuna.

Olemme siis kaksi täysin mitätöntä lasta. Täysin mitätöntä ihmistä.

Meille ei ole suotu jokaiselle kuuluvaa perusasiaa, olla oma yksilöllinen itsensä. Yksilöllinen ja jollekin merkityksellinen ihminen.

Joku tai jotkut ovat katsoneet tarpeelliseksi tehdä meistä täysin mitättömiä.

Rikosten maailmassa on monenlaista tekijää.

Naisia seksiorjiksi sieppavat miehet käyttäytyvät niin, että he vievät naiselta hänen oman nimensä.

Heitä kutsutaan jollain muulla nimellä.

Näin toimien häivytetään oma identiteetti ja kyseisen ihmisen olomuoto täysin. Eli heistä tehdään jonkun omaisuutta. Orjuudeksikin sitä voi kutsua jopa. 

Sisukkaimmat muistavat keitä ovat. Aivopesu on kuitenkin vaarallisissa olosuhteissa niin tehokasta, että se väkisin jossain vaiheessa onnistuu.

Itsekin muistan, kuinka joka aamu jouduin opettelemaan tietyt valokuvat ja toistamaan minulle kerrottua tarinaa. Siinä kun lyödään samaan aikaan, on jossain vaiheessa vain helpompi ikään kuin luovuttaa. Tehdä mieliksi.

Ja silloin ollaan sillä tiellä, että on menettänyt oman minuutensa.

Oma nimi ja oma identiteetti on siis hengen lisäksi kaikki omaisuus, joka ihmisellä voi olla. Ja sekin voidaan pois ottaa. 

Tämä on aiheuttanut minulle suurinta tuskaa. Ei ole tärkeää olla joku. On tärkeintä saada viimein olla oma itsensä. Saada takaisin oma minuus. 

Sitten luin jotain todella kaunista ja lohdutusta tuovaa. 

"Kaikella on määrähetkensä 

ja aikansa

joka asialla taivaan alla. 

Aika on syntyä

ja

aika kuolla, 

aika itkeä

ja

aika nauraa, 

aika istuttaa 

ja 

aika repiä maasta." 

Ja toinen ajaton totuus

"Rakkaus ei ole rakkautta,

jos se

muuttuu

muuttumisen halusta."

Eli aidosti rakastava

haluaa enemmän

rakastetulle,

kuin itselleen.

-William Shakespeare-

Niin viiltävän kauniita totuuksia.

Tulinkin noita lukiessani ajatelleeksi, että entäs jos tämä mitä on tapahtunut, onkin kaikista parhain ja ennen kaikkea lempein vaihtoehto.

Sadistisuuden ollessa kuvioissa, tilanne voisi olla hyvin paljon pahempi. Hyvin paljon julmempi, jos näin voi sanoa.

Minä voisin olla kuollut. Tapettu. Ja minun oikea isäni voisi olla lavastettu tekoon syylliseksi.

Se on sadistisen ihmisen päämäärä. Hajottaa ja hallita.

Tietysti oma uhriutuminen on tärkeää, jotta saa vipuvoimaa toisen syyllistämiseen sekä satuttamiseen. Ja pitäähän säälipisteitä saada ulkopuolisilta ihmisiltä.

Eli asiat voisivat olla myös lopullisia.

Nyt on olemassa vielä vaihtoehto siihen, että ihmiset voivat halutessaan selvittää, mitä tulevaisuudelta kukin toivoo.

Voiko siis sanoa, että jonkinlaista siunausta on myös matkassa ollut?

Kuolleella siskollani ei ole onnea ollut. Siitä tulen aina olemaan syvästi pahoillani.

Eino Leino osasi sen lausua:

"Sulle laulan

neiti

kesäheinä,

sydämeni

suuri hiljaisuus."

-Nocturne-

Kallisarvoisin asia: elämä

Huomenia vain! Tulin juuri kauppareissulta.

Nyt täytyy kiitos osoittaa sinne, jonne se kuuluu.

Kiitos!

Ihmisten käytös kaupalla oli muuttunut totaalisesti. He pyysivät käytöstään omalla tavallaan anteeksi minulta.

Tämän otan kunnianosoituksena siitä, että toiveeni on kuultu ja siihen on myös vastattu.

Joten kiitos!

Tässä huomaa valheiden traagisuuden. Ne hajoittavat ihmisen.

Totuus tuo AINA helpotuksen. Totuus ei myöskään itsessään loukkaa koskaan ketään.

Me kuitenkin reagoimme eri tavoin totuuteen.

Asioiden hyväksyminen on vaikein osuus. Syyllisyyden kokeminen on toinen.

Siitä se lutviutuu ajallaan. Näin ihminen tekee tiliä itsensä suhteen. Se ei koskaan ole huono juttu, koska se, jos mikä, kasvattaa meitä.

Tämä liittyy oleellisesti tähän voima-vastavoima teoriaan. Jos et kohtaa voimaa oikeasta suunnasta, miten sen vaatiman vastavoiman voisi muuten ymmärtää. 

Teenpä minäkin nyt tässä sitten tiliä omista tekemisistäni. Tai nyt oikeastaan tekemättä jättämisistäni.

Eräs ihminen tuli juttelemaan ja hyvin arasti sanoi, ettei ole oikein ymmärtänyt minun viimeaikaisia kirjoituksiani. Liikaa hienoja sanoja, jotka sinällään eivät aukene.

Anteeksi!

Yksi tehtävistäni on selittää ihmisten käytöstä kansankielellä, sillä tavalla ymmärrettävästi.

Nyt olen sortunut ammattitermeihin, joten otetaanpa nyt auki muutama asia.

Olen puhunut paljon vasta-askelista. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että jokaiseen reaktioon on olemassa vastareaktio. Sekä niiden seuraukset.

Otetaan yksinkertaisesti esimerkkinä tieteen suoma matemaattinen lähestymistapa.

Yhtä perus negatiivista ihmistä kohden tarvitaan seitsämän puhtaasti positiivista ihmistä, jotta negatiivisuus neutraloituu. Siis 1:7.

No, jos tässä kohtaa halutaan päästä pelkästään positiiviselle puolelle, positiivisten henkilöiden lukumäärä kertautuu kolmella. Eli suhdeluku muuttuu täysin. 

Jos negatiivisen henkilön lisäksi joukkoon tulee puoliksi negatiivinen henkilö, joutuu pelkästään positiivisten joukkoa kasvattamaan sataan henkilöön, jotta pysymme positiivisuuden portailla. 

Eli, suomennettuna, jokainen reaktio synnyttää jotain, johon on vastareaktio. Se, millainen lopputulos vastareaktiolla halutaan saavuttaa, vastaa siitä, miten meidän tulee toimia. 

Kerrannaisvaikutukset näkyvät. 

Niinpä asioilla, jotka ennen reaktiota olivat normaaleja, onkin nyt yhtäkkiä vääränlainen merkitys. 

Kun yksi reaktio tuli, muuttui silloin koko palapeli. 

Tätä tarkoitan mm tällä sosiaalidarvinismilla. 

Ihmisten erottelu heikkoihin ja vahvoihin ajaa meidät umpikujaan. 

Demokratia on puolustettava asia. Sen täytyy olla. 

Nyt olemme kuitenkin tilanteessa, jossa demokratia on kohdannut suurimman haavoittuvuutensa, diktaattorin. 

Tämä on sitten niitä piilossa olevia kerrannaisvaikutuksia, joita ihminen ei itsekään tiedosta. 

Diktaattorin hyökkäys MAHDOLLISTI ajatuksen siitä, että tappaminen on sallittua. 

Tämä oli erittäin viekkaasti juonittu asia. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että tämä on koko sodan pahuuden suurin ilmentymä. Jatkuvuus ja suunnitelman loppuun saattaminen on taattu, koska mielen voima hoitaa sen, mikä sinne on nyt istutettu. 

Käytännössä siis vaikka näin.. 

Hyvinvointialueiden vaaleissa ehdokkaista meni läpi hurja määrä sekä lääkäreitä että poliitikkoja. 

Jos lääkäreiden perusajatus pohjautuu luonnonlakiin, väistetään vastuu ja hoitovastuu kokonaan. 

Tämä ajatusmalli leviää, kuin kulovalkea. Se nimittäin ihmisten mielestä "käy järkeen". 

Vastuu poistuu, koska luonto hoitaa. Kukaan ihminen ei silloin joudu tilille teoistaan. 

Tosiasiallisestihan tämä ei näin mene. Lääkäreillä on velvollisuus tarjota mahdollisuutta parantumiseen loppuun saakka. He ovat vannoneet valan. 

Ihmiset luottavat sokeasti titteleihin. Nyt ne valitettavasti on kyseenalaistettava, koska jokainen titteli on nyt ensin ihminen, sitten vasta titteliä vastaava toimija. 

Tavallisen kansan keskuudessa tätä ei tule niin ajatelleeksi. Lähinnä oma lähipiiri on se, josta huolta kannetaan. 

Entäpä, jos tämä ajatusmalli siirtyy vaikka armeijan joukkoihin, tai muihin huoltovarmuuden kannalta välttämättömiin henkilöihin tai pelastustoimijoihin?

Minua järkyttää se, että tämä ajatus on Putinin perintö, kävi hänelle itselleen mitä hyvänsä. Hän saavutti jotain sellaista, jonka vasta-askeleet vaativat vuosien työn. 

Siksi ihan jokaisella sanamääreellä on merkitystä. 

Arvot, joihin demokratia nojaa, ovat nyt kuu taivaalla. 

Eli, niiden hakeminen ja toteuttaminen käytännössä on miltei mahdottomuus. 

Se täytyy korjata. Siihen on olemassa paikkaustarvikkeet. 

Ne ovat vaalittavat arvot. Elämä on kallisarvoisin asia maan päällä. Huolehtiminen ja avun antaminen sekä tarjoaminen pitää olla itsestäänselvyys jokaiselle. 

Luonnonlaki?

Minä tunnun löytävän nykyään elokuvia, joissa etsitään kadonnutta. Tässä tosin kadonneelle käy kalpaten, mutta etsijät saavat oikein kauniin rakkaustarinan aikaiseksi.

Tarina vie saksalaismiehityksen aikaan vuoteen 1946.

Eipä ikinä uskoisi tämän elokuvan suurin anti olevan tuiki tavallinen peruna. Sekä innovaatio, josta tulee perunankuoripaistos. 

Peruna kuuluu tällaiseen perustarpeeseen kuten vilja ja vesi. Niillä ruokitaan maailman kansat.

Sotiemme jälkeen Suomessakin kansa viljeli perunaa. Sillä ehkäistään c-vitamiinin puutteesta johtuvaa keripukkia. Lisäksi perunasta löytyy kaliumia, joka on tuiki tärkeä aine ihmisille, jotka kärsivät nälästä.

Maailman nälkäongelmaa voitaisiin siis suitsia perunalla. Harmi vaan, että viljelyolosuhteet ovat köyhimmissä maissa olemattomat. Tarvittaisiin joku viljelemään sitä heidän vuokseen.

Tällainen teollinen toiminta luo työpaikkoja, antaa turvaa ja luo näkymiä tulevaisuuteen. Lisäksi se on myös ase tai rauhanpiippu, jolla riitelevät osapuolet voidaan saada sopuun ja elämään rinta rinnan. Tuohan se myös rahaa.

Keskitytään erimielisyyksien sijaan yhteiseen sekä yhteisöä palvelevaan hyötyyn.

Ainakin pohjatyö kannattaisi jo aloittaa. 

Perunasta terveyteen.

Luin eilen todella järkyttävän uutisen. Kyse oli Mikkelin paikallisuutisesta.

Mikkelin koronatilanne on räjähtänyt käsiin. Sairaala on joutunut jo useamman viikon tekemään valintaa siitä, kuka saa elää.

Pandemian alusta saakka olen tiennyt tämän uutisen tulevan.

Uskoin kuitenkin loppuun asti, että rajoituksista osataan pitää huolta ja tätä tilannetta yritetään hallita. Edelleen. 

Tämä on nyt pahinta, mitä ihminen voi toiselleen tehdä.

Kun länsi yrittää kaikkensa sen eteen, että sodan jaloista saadaan ihmiset elävinä pois, ja heille kaikki mahdollinen apu järjestetään,

Ei mitenkään voida antaa perälaudan vuotaa siinä, että toisen vihollisen edessä luovutetaan ja annetaan ihmisten kuolla. Luonnonvalinnan mukaan.

Aikoinaan kuollut ja kuopattu sosiaalidarvinismi on herännyt henkiin entistä vahvempana.

Tämän vuoksi me vielä tulemme kokemaan helvetin.

Kun niistä rokotteista pidettiin niin kauheaa meteliä, niin unohtui taas tosiasia.

Rokotesuoja hiipuu!

Tämä täytyisi saada ihmisten päähän nyt taottua, kukaan ei ole turvassa.

Yhä täytyy suojautua. Sekä suojella muitakin. 

Tämänkin vihollisen edessä, me joudumme nöyrtymään niin kauan, kunnes löydämne keinon, jonka avulla voimme olla turvassa. 

Voimme olla parempia, koska he olivat olemassa.

💕Kun hienot sielut kuolevat,

jonkin ajan jälkeen

rauha alkaa kukoistaa hitaasti

ja

aina epäsäännöllisesti.

Tila täyttyy rauhoittavasta

sähköisestä värähtelystä.

Aistimme palaavat,

mutta eivät koskaan ennalleen.

Ne kuiskaavat meille:

"He olivat olemassa."

"He olivat olemassa."

Me voimme olla.

Voimme olla

ja

olla parempia,

koska

he olivat olemassa. 💕

Beat the beast!

Minä olen kategorisesti ajatellen uhri. Monessakin asiassa.

Se on tosiasia. Kuitenkaan itse uhriutuminen ei oikein ole minun heiniäni.

Se on kaikkien kohdattujen ongelmieni ydin.

Minä en alistu.

Osaan nöyrtyä tarpeen niin vaatiessa, mutta en ole koskaan alistunut.

Enkä ajatellut aloittaa sitä vieläkään.

Viime viikolla lääkkeiden loppuminen tuotti kirjaimellisesti tuskaa.

No, en ole saanut niitä lisää vieläkään.

Asioiden pitää selvitä nyt ensin, ennen kuin arki asettuu uomiinsa. Mitä se sitten ikinä tulevaisuuden kannalta tarkoittaakaan. Vaihtoehdot ovat sen suhteen auki. 

Kipu vei ensin. Niin järjetön kipukohtaus, että huh.

Sitten muistin. Niin, minähän olen elänyt suurimman osan tästä sairaudesta ILMAN minkäänlaista lääkitystä. Myöskin ilman tulehduskipulääkkeitä.

Aivan! Niinhän se olikin. Minähän nimenomaisesti olen kehittänyt keinoja kivun torjuntaan ja sietoon.

Viime ajat vain olen pystynyt syömään tulehduskipulääkkeitä, joten ne ovat olleet "helpompi" ja nopeampi ratkaisu asiaan. Toki ihan asiansa ajaneet ja tarpeen olleet.

Niinpä kaivoin lämpöpuhaltimen ja kylmäkallet naftaliinista. Samaan aikaan sekä vuorotellen annettuna kylmä-lämpöhoito hoisi ongelman kahdessa vuorokaudessa. 

Pahoinvointi on ollut aivan järkyttävällä tasolla. 

Eilen maailmakin pyöri silmissä ja pidättelin oksennusta puoli päivää. Väkisin tungin ruokaa naamaan. 

Nykyään en enää oksenna. 

Pahoinvointi on hyvin voimakasta. Krampit viiltävät. 

Katselin ikkunasta, kun joutsenet olivat palanneet paikalleen. En ole nähnyt niitä pariin vuoteen, joten ensimmäinen ajatus oli, 

No sentään jotain maailmassa vielä mallillaan ja totutusti. 

Niin, että mitä ajattelin juuri? 

Niin tietysti. Totutusti. 

Miksikäs minä oikein voin niin pahoin?

Samassa astelin vaa'alle. 

Niinpä niin. Kyllä minäkin osaan välillä olla melkoinen idiootti. 

Painoa oli taas pudonnut ihan mukiinmenevästi. 

Se tarkoittaa sitä, että minun kehoni on tehnyt taas mahdottomasta mahdollista.

 

Se on suodattanut tuota myrkkynestettä niin paljon, että se näkyy jo kilomäärissä. Nyt lähennellään jo - 10kg lukemaa. 

Minun kehoni on siis tehnyt työtä peitotakseen pedon. 

Minä tykkään käyttää ilmaisua

Laittaa nippuun! 

Minun kehoni laittaa omaa vihollistaan nippuun ja minä vaan valitan, kun on huono olo. 

Ok. Asia ymmärretty. En valita enää. Anteeksi! Olen oppinut läksyni! 

Autan nyt kehoani kaikin tavoin pistämään vihollisen nippuun. 

Perusajatus

Henkirikosten selvittämisen perusajatus pitää olla tämä. Jos haluat selvittää, miten joku kuoli, on ensin selvitettävä miten hän eli.

Narsismi on yksi pahimmista asioista silloin, kun sellaiset ihmiset tekevät rikoksia.

Olen tutkinut monien rikollisten luonneanalyysejä ja verrannut heidän suorittamiaan rikoksia. Kuinka ne on tehty ja kuinka itse toimenpide on edennyt.

Lähes jokaisessa havaintoaineistossani olen todennut saman asian.

Narsisti ottaa oppia saksalaisesta filosofista Friedrich Nietzschestä. Hänen yli-ihmis-käsitteestään.

Tätä on historiassa käytetty paljon. Ja AINA väärin, sekä rikosten oikeuttamiseen.

Se on sääli, sillä ajatus itsessään on kaunis. Täysin pyyteetön ja ihaillaan pyrkimystä parempaan.

Natsit omivat tämän itselleen myös. No jokainen tietää, kuinka siinä sitten lopulta kävi.

Kuitenkin ehkä historian tunnetuin kaksikko ovat Leopold ja Loeb. He toteuttivat täydellisen murhan yli-ihmis-käsitteeseen nojaten 1920-luvulla.

He murhasivat 14-vuotiaan pojan.

He oikeuttivat tekonsa sillä, että sen voi tehdä, KOSKA SE ON TEHTÄVISSÄ.

He jäivät nolosti kiinni teoistaan, sillä he haksahtivat tämän teorian suurimpaan sudenkuoppaan. 

He itse luulivat olevansa älynjättiläisiä. 

Heidän mielensä tulkitsi käsitteen niin, että he itse ovat yli-ihmisiä, jotka voivat tehdä mitä haluavat. 

Tämän saman erheen teki kansallissosialismi. 

Teoria kuitenkaan ei tätä ajatusta tue, tai ole kehitetty sitä varten. Sen vuoksi sen noudattaminen menee jossain vaiheessa metsään ja pahasti. 

Olisin itse halunnut olla poliisin pöksyissä kuulustelemassa näitä onnettomia, joiden älykkyysosamäärä oli huima. 

Kuitenkin he tekivät 7 kuukauden suunnittelemisen jälkeen niin paljon virheitä, että ihan hävettää heidän puolestaan. 

Ihminen, joka pitää itseään muita arvokkaampana EI VOI SIETÄÄ sitä, kuinka hänelle kerrotaan, että hän omaa vain keskinkertaisen älykkyyden. 

Ihminen, joka pitää tunteensa kurissa on oiva kuulustelemaan tällaista rikollista. 

Tällaiselle henkilölle kannattaa kertoa, kuinka lapsikin osaisi ratkaista hänen tekemänsä rikokset. 

Jos hänelle näyttää yhtään tunteita, hän voimaantuu ja saa siitä nautintoa. 

Vaikka tyyppi kertoisi tappaneensa marssilaisia ja hotkineensa heitä iltapalakseen, kannattaa vain todeta..

Vai niin. Hyvin yhdentekevällä äänensävyllä. 

Kuulusteluvaiheessa vain tosiasioiden toteamisella on merkitystä. Ei sillä, millaista tuhoa ne ovat saaneet aikaan. 

Kun hänen älykkyytensä kyseenalaistaa, saattaa tulla kova tarve oikaista, kuinka hienoja temppuja on tullut tehtyä. 

Siihenkin vain toteamaan yhdentekevästi. Vai niin. 

KUNNIAVELAN LUNASTUS

Hyvää huomenta! Minä olen kovasti odottanut uutisia siitä, että edellisen postaukseni teksti on otettu tosissaan sekä YMMÄRRETTY.

Ilmeisesti näin ei ole.

Niinpä joudun tekemään nyt sellaisen asian, jota olen yrittänyt VIIMEISEEN asti välttää.

MINÄ LUNASTAN KUNNIAVELKAA.

Tämä on osoitettu suoraan sinulle kuolleen kolmoissiskoni virallinen isä. Ei biologinen.

Sinä et ymmärtänyt minun vaihtokauppaani. Se on hienoinen pettymys.

Olen yrittänyt osoittaa arvoni järjestölle, vaikka olen kanssanne eri puolilla. Kuitenkin TE ja etenkin sinä olet/olette hyötyneet minun puuhistani.

KUNNIAVELKA KUULUU MAKSAA.

Siinä on nimittäin myös sellainen aspekti, että tämän KUNNIAVELAN minä voin lunastaa myös kolmannelta osapuolelta.

Mites sitten käy?

Ja kuinka teille käy, jos leviää tieto, ettette maksa KUNNIAVELKOJANNE?

Hui hui.

J sinussa on ihmistä, minä tiedän sen. Vuonna 1989 sinä olit tekemässä oikein. Sinä olit palauttamassa minua minun omalle isälleni takaisin. 

Minä muistan, kuinka eräänä aamuna lähdimme "tivoliin". Sinä, elossa oleva sisareni ja minä. 

Minut oli tarkoitus jättää Joensuussa erääseen taloon, josta minut olisi kuljetettu sitten takaisin omaan kotiini oman isäni luo. 

Sinä olisit todennäköisesti häipynyt maan alle siskoni mukanasi. 

Kuitenkaan minun siirtolupaani ei tullut. 

Siihen on olemassa VAIN yksi juurisyy. Minun niin kutsuttu virallinen äitini. Hei mutsi! 

Hän esti minun palauttamiseni minun oikealle isälleni. 

Näin olen päätellyt. Olenko väärässä? 

J sinä ymmärrät minun oikeaa isääni. Minun kuollut siskoni oli ennenkaikkea SINUN lapsesi. Sinun esikoisesi. Se tyttö, joka oli oikeanlainen. Sinun tyttäresi. Sinun, ei kenenkään muun. Isänsä tytär. 

Ja minä tiedän, että sitä asiaa, että tyttäresi on sinulta otettu pois väkivaltaisesti, on sinunkin ollut vaikeaa anteeksi tekijälle antaa. 

Se on oikein. Ei pidä hyväksyä sellaista. Ei sitä kukaan muukaan hyväksy. 

Sitten mutsi. Sinä et ansaitse äidin arvonimeä, mutta et myöskään vanhemman titteliä. 

Silti, koko tässä helvetin vyyhdessä on ollut kyse VAIN ja ainoastaan sinusta ja minusta. Ei kenestäkään muusta. 

Minä tunnistin sinut. Sinä olet yli 10 vuotta hengittänyt niskaani erään ystäväni kautta. Oletko maksanut hänelle paljonkin?

Tosin, olet saanut hyvin tietoakin, jota olet tehokkaasti minua vastaan käyttänyt. 

J minä pyydän syvästi anteeksi sitä, että luulin SINUN kostaneen minulle lääkäreiden ja terveydenhuollon kautta.

Olin sairauteni alkumetreillä jo täysin varma, että suuret summat vaihtoivat omistajaa, ettei minua hoidettu oikein. 

Olet voinut olla hyväksymässä tämän toimenpiteen, mutta todellinen tekijä onkin minun oma "äitini". 

Mutsi. Olen tehnyt sinusta analyysin. Täytyy kyllä sanoa, että sinulle on vaikea vertaistasi löytää. 

Sinä olet mitä todennäköisimmin sadistinen narsisti. Vieläpä alistuva narsisti, kuten naisilla on yleisintä. 

Historia tuntee vain yhden kaltaisesi naisen. Hän oli Lavantauti-Mary. 

Sinä oletkin keksinyt oivallisen tavan hoitaa sadismiasi. 

Kiitos sinulle, että olet nyt blokannut lääketoimitukseni. Se, jos mikä kertoo sadismista, että sairas ihminen ei saa tilaamiaan lääkkeitä. 

Hyvin hoksattu. Erittäin iso kiusa minulle. Hyvin tyydytystä tuovaa sinulle. 

Et vain ole tullut ajatelleeksi seurauksia niille ihmisille, jotka menettävät työnsä, kun virheitä tulee yhdelle henkilölle liikaa. 

Ehkä ei vielä. Ehkä ei vielä, mutta ajan saatossa kyllä. 

Sinun suunnitelmissasi AINOA oikea ratkaisu tähän luomaasi tilanteeseen olisi minun itsemurhani. 

Sitähän sinä olet hokenut minulle jo 10 vuotta. Vain eri ihmiset ovat sen ääneen sanoneet. 

Se, minkä vuoksi voit olla järjestön taholta ongelmissa on tuo ääretön sadistinen tyydytyksen haku. 

Nimittäin, jopa minä tiedän, ettei järjestö lahtaa ketään ilman syytä. 

Ja, jos olet järjestön resursseja käyttänyt pelkästään omaksi hyödyksesi ja vielä ehkä luvatta, aijai. 

Minä en tiedä rangaistusta. Minä voin kuvitella, mitä se olisi. 

Minä en sääli sinua. Enkä minä pelasta sinua. Sitä on turha odottaa. 

Sillä sinä teit virheen. Nyt tässä. Sinä teit jotain sellaista, joka sadistisuudenkin vie ääripäähän. Ja sinä tiedät mitä minä tarkoitan tällä. Tai ketä. 

Puhumattakaan siitä, että aivan alkujaan sinä kajosit MINUN perheeseeni. 

Se on asia, joka saa minut laittamaan verikoirat perääsi. Usko minua!

Minä haluan haudata sisareni. Hänet täytyy löytää ensin. Todeta murhatuksi tai tapetuksi. 

J sitä haluat sinäkin. Sinäkin haluat kunnioittaa omaa lastasi. 

Minä lupaan etsiä rahat siihen, että hänelle saadaan kunnollinen muistomerkki tai hautakivi. Sellainen johon saa hänen kuvansa. 

Hänhän rakasti pehmoleluja, ilmapalloja ja keltaista väriä. Eikö? 

Hän on ansainnut tulla muistetuksi. Kunnioitetuksi. 

Lisäksi on joukko ihmisiä, jotka ovat tunteneet hänet ja rakastaneet häntä hänen eläessään. 

Hekin ansaitsevat paikan, jossa häntä voi surra ja muistella. Juhlia hänen elämäänsä. Muistella hänen valovoimaansa. 

Eikö?

Heikkoudet!

Voin vain kuvitella, kuinka siskoni tappajat ja minun sieppauskomiteani ylistivät kohtalon suomaa tilaisuutta.

Eipä hätää. Täällä olen. Ja täytyy myöntää, että sota, tuo väkivallan pahin muoto, sai minutkin hetkeksi tainnoksiin. En kuitenkaan ole unohtanut teitä, sillä minunkin muistini palailee. Joskus pätkittäin. 

Lapsikaappaus ja lapsen murha ovat väkivallan muodoltaan asteikolla toiseksi pahimmat sodan jälkeen.

Joten paniikista huolimatta olen ottanut oppia Ukrainan vastarinnasta pahuutta vastaan. 

Niinpä teen nyt jalon eleen. Ihmisyyden nimissä. 

Vielä kerran kädenojennus. Ole ihminen ja mene tunnustamaan poliisille, mitä olet tehnyt ja miksi. Kirjoita vaikka kirje tai sähköposti, jos on helpompaa. 

Tehän janoatte toisten huomiota, joten sitä olisi nyt tarjolla! 

Nyt, kun kaikki maailman ihmiset ovat kokeneet väkivaltaisen kuolemanpelon ja tunteneet pahuuden voiman, 

Ei teille jää enää ketään, joka teitä sympatiseeraisi. Kenelläkään ei riitä enää ymmärrys teidän touhuillenne. 

Teidät tuomitaan. Rankasti. 

Jopa minä olen säikähtänyt omia hyvin väkivaltaisia ajatuksiani teitä kohtaan. 

Jos sinussa on yhtään ihmistä enää jäljellä, lopeta tällainen touhu nyt. 

Minä olen aiemmin sanonut, kuinka olen yrittänyt hillitä ihmisten raivoa ja väkivaltaa teitä kohtaan. 

Nyt siihen ei pysty enää kukaan. Voitte kiittää Putinia siitä. Ja minullakaan ei ole sille enää tarvetta, sillä luulen selvittäneeni teidän kaikki touhunne. Ja mitä ei ole mahdollisesti selvitetty, tyydyn siihen. 

Tärkeintä on nyt saada teidät vastuuseen edes yhdestä teostanne. Se riittäköön jopa minulle. 

Väkivallalle tulee päätepiste. Sietokyky ei ota enää vastaan. 

Ja TE. TE olette satuttaneet ennenkaikkea lapsia. 

Ei sillä, minä tuomitsen teidän käytöksenne KAIKKIA meitä uhrejanne kohtaan. 

Sillä minä, tässä ja nyt, lupaan ja vannon löytäväni konstin, jolla teidät saa vastuuseen. 

Minä olen teidän pahin painajaisenne. 

Tai, ehkä en ole, mutta soisin niin olevan. Niin pitäisi olla. 

Teillä on fyysinen ylivoima. En minäkään nyt aivan idiootti ole. Lisäksi te olette saartaneet minut. 

Kyllä. Minä tiedän. Olen tehnyt analyysit. 

Oletteko tulleet voimaintunnossanne ajatelleeksi sitä, että TEILLÄKIN on heikkoutenne. 

Ne eivät ole ehkä yhtä näkyviä ja itsestäänselviä, kuin minulla. 

Teiltäkin ne kuitenkin löytyvät. 

Oletteko itse muistaneet huolehtia, etteivät ne kavalla teitä? 

Omantunnon ääni

Olen viime aikoina pohtinut omantunnon kysymyksiä ja myös tekoja.

Yleinen harhaluulo on, että tunne ja järki ovat toistensa vastaparit.

No eivät tosiaankaan ole. Ne ovat tarpeellisia toisilleen, sillä ne ovat toistensa polttoaine, niin hyvässä kuin pahassakin.

Järjen vastapari on toiminta.

Ja tunteen vastapari on (yllätys yllätys) totuus.

Ei tulisi heti ehkä mieleen. Kun asiaa kuitenkin ajattelee, tuo on päivänselvää.

Tähän perustuu mm lukuisat tarinat "Auervaaroista" . Olivatpa he sitten mitä sukupuolta hyvänsä. 

Ei ihmisellä järki lennä ikkunasta, kun rakastuu. Siinä vain unohtuu totuus. Useimmiten. 

Toinen yleinen harhaluulo on lapsen ehdoton rakkaus AINA vanhempiaan kohtaan. 

Tämä on asia, jota käytetään aseena hyvin monissa tilanteissa. 

Tämä ei kuitenkaan pidä oikeasti paikkaansa. 

Lapsen ehdottoman rakkauden saa VAIN kiintymysvanhempi/ kiintymysvanhemmat. 

Kolmantena asiana huomioisin sen, että valheita pystyy keksimään jokainen. Ihan jokainen. Juorut ovat hyvä esimerkki tästä. 

Kuitenkin totuuden kumoaminen argumentein on aina vaikeinta. Siihen eivät valheet tepsi. 

Sitten on sellainen vaikea kysymys, kuin omatunto. 

Se perustuu AINA tiettyihin arvoihin. 

Entäs, jos järki ymmärtää, mutta omatunto pistää hanttiin? 

Kaikki toimintamme perustuu johonkin syyhyn. Teoille on motiivi. 

Tuota motiivia ja syytä tukee myös ne samat arvot, joihin omatuntommekin nojaa. 

Eli, jos teet jotain tai jätät tekemättä jotain arvojesi mukaista, miksi silloin omatunto kuitenkin kolkuttaa? 

Siksi, että pysyisimme nöyrinä. Ymmärtäisimme eron välttämättömyyden ja pahuuden välillä. 

Olen omalla kohdallani nyt tehnyt rauhan tällaisen kysymyksen edessä siinä suhteessa, 

että kadun ja hyvitän mieluummin sitä, minkä olen arvojani seuraten tehnyt, 

kuin olisin jättänyt tekemättä. 

Sitä en kestäisi. Se hajottaisi minut palasiksi. Murtaisi kokonaan. 

Sosiaalista elämää

Kampesin viimein kaupalle tänä aamuna. Minulla oli pakastimessa niin paljon ruokaa, että olisin pärjännyt vielä muutaman ajan, mutta wc-paperin loppuminen ajoi kaupalle.

Ensimmäisenä kauppiaan rouva tulee kysymään missä olen ollut? Olenko huonompana kuin tavallista?

Vastasin hänelle, että minulla oli hevoskuorman verran sapuskaa ja sitten tämä kevät on niin hankalaa aikaa, kun paju kukkii.

Minulla oli oikein toimenpiteitä vaatinut allerginen kohtaus. Ihan oksat pois meiningillä. Ainakin ne pajunoksat.

Vastaan tuli myös tuttavapariskunta, joka odottaa esikoistaan. Vaimo oli niin paniikissa sodan vuoksi, että hysteriaa hänen tilansa jo lähenteli.

Aviomies seisoi niin avuttoman näköisenä vieressä, kun mikään tyynnyttelypuhe ei auttanut.

En keksinyt siihen hetkeen muuta, kuin otin rouvaa käsivarresta kiinni ja sain häneen katsekontaktin.

Kysyin, näkeekö hän mahdollisena sellaisen asian, että MEIDÄN presidenttimme menisi itärajalle ja levittäisi Putinille punaisen maton. Toivottaisi tervetulleeksi ja ilmoittautuisi tsaarin ensimmäiseksi lakeijaksi?

Hän katsoi minua hetken tyhjin silmin, ja sitten räjähti nauramaan. - En. En pidä mahdollisena. Niin tosiaan, onhan meilläkin puolustusvoimat.

Aviomiehensä kiitti minua äänettömästi vaimonsa selän takaa.

Ei olisi tarvinnut. Meistä jokainen tekee sen, minkä kykenee.

Tapasin myös ystävän, joka on nyt tervehtynyt vakavasta sairaudesta. Hän oli pukeutunut Ukrainan väreihin päästä varpaisiin. Jopa neulonut pipon Ukrainaa tukeakseen.

Minä ihastelin tätä omistautumista ja kauniita käsitöitä.

Hän sanoi, että oli uutiskuvista nähnyt samanlaisen tempauksen Moskovassa. Jos he siellä tekevät näin, meille se on vähintä, mitä me voimme eurooppalaisina tehdä.

Hän sanoi myös olevansa iloinen tästä yhteisestä euroopasta ja ylpeä, kun kuuluu meihin.

Ukrainan taistelutahto on ollut niin inspiroivaa, että on tullut halu pitää tällaista spirittiä yllä.

Hän myös kertoi, kuinka Putinista olevat vitsit ja pilakuvat ovat saaneet nauramaan.

En voinut muuta, kuin nyökytellä. Sanoin myös nauraneeni uutisjutuille ja muille välillä ihan hervottomasti.

Nauruterapia on yksi tärkeimmistä terapiamuodoista.

🌍

Tulin pohtineeksi tuossa itä-suomalaista ruokaa eli lihakukkoa syödessäni juuriani. 

Pohjois-Karjalan luonto on ainutlaatuista. Se on ehkä kauneinta Suomea.

Ylellä pyörii vanha sarja Karjalan kunnailla. Tämä on minulle hyvin henkilökohtainen ja tärkeä, monellakin tapaa. Olen itse henkilökohtaisesti tallannut noita tantereita. 

Päähenkilöiden juonikuviot pistävät koko kylän sekaisin, mikä on suorastaan ilahduttavaa. Peter Franzen tekee roolissaan huikean suorituksen, jota on ilo katsella. Hyvä sinä Roseniuksen poika! Olet melkoinen villiviikari, ellet jopa villi kortti. 

Luonto ja hyvä tarina. Sitten on vielä yksi aspekti. Nimittäin minun ainoa äitini tekee sarjassa ensimmäisen ja myös viimeisensä näyttelijädebyytin.

Sarjaa katsellessa koti-ikävää on todella vaikeaa vältellä.

🍰

Sain viime yönä nukuttua kunnolla. Tai, jos nyt ei ihan sekojen unien lasketa heikentävän unen laatua.

Näin unta laskiaispullista. Enhän minä edes pidä pullista. Syön kyllä, jos tarjotaan, mutta kakku sen pitää olla. Mieluiten retro kermakakku.

Ajattelin, että minusta ei tosiaan taida olla seiloriksi, sillä en löydä omista unistani tärkeimpiä merimerkkejä. Eikös se joku laulanutkin ysärillä pohjantähdestä ja etelänrististä?

Musiikki on kyllä avain meikäläisen ajatusmaailmaan. Olen taas viihdyttänyt naapureita hoilaamalla ihan täysiä Markku Aroa, Matti Eskoa ja Lasse Hoikkaa ja Souvareita.

Suomi iskelmä jyrää. Maailmanpoliittiseen ajankohtaan sopien niissä mainitaan ympyrän sulkeutuminen, kuinka Lappi on sellainen, jota ei voi unhoittaa ja siitä, kuinka on kuljeksittu ympäriinsä, mutta tiedetään minne odotetaan.

Ajankohtaan erittäin sopivia.

Laulujen sanoma on erittäin tärkeä. Itselleni ne sanoittavat arvopalikat yleensä oikeaan järjestykseen. 

Nyt täytyy yrittää etsiä jotain syötävää, kun kerran pullista jo uniakin näkee. 

💖

Oikein hyvää Kansainvälistä naistenpäivää!

💤

Hyvät hyssykät, että tänään on olleet aivot jumissa.

Olen viime viikot ollut NIIN oma itseni, että kun kirjauduin tänä aamuna erääseen nimellä tervehtivään sovellukseen, luulin digitaitojeni kasvaneen yhtäkkiä niin paljon, että olin osannut murtautua jonkun toisen tilille.

Siinä minä sitten pohdin, että kukas tuo tyyppi nyt sitten oikein on.

Minua lurjusta on kehoitettu lepäämään. Joo joo.. Teoria on hallussa, toteutus vielä tökkii.💕

Henkisesti olen virkeä, kuin kirjosieppo, mutta fysiikka taitaa pettää.

Nyt unille. 💤

😭😭😭

Tänään olen rukoillut Isä meidän-rukousta useaan kertaan. Sen sanat vain kaikuvat korvissani.

Sen sanoma on pyhä, ja se pitää ymmärtää oikein. Muutoin voi olettaa väärin ja väärästä näkökulmasta.

Yksinvaltius kuuluu ja on aina kuulunut vain Jumalalle. Toivottavasti jatkossakin.

Niin on ollut tänään silmät kyynelissä.

💖💕💖💕💖💕

 

Kautta likaisten varpaitteni, Rölli on kyllä parasta parsaa ikinä! 💖

Hänen legendaariset lausahduksensa kuuluvat näin.. 

-Olet sievä. Onko syntymävika vai sattuiko jokin muu onnettomuus? 

-Kun suutun tappelen kuin herhiläinen ja pistän kuin puutiainen. 

💖💖💖💖💖💖

💖

Kovasti ihailemani sankari presidentti Zelenskyi totesi videollaan, että pidämme lenkkeilystä, mutta nyt ei ole aika juosta.

Viisaita sanoja, uskoisin. Voimia taistoon! Olette urheita! Pidän teistä todella. Lisäksi esitän syvän osanottoni tilanteen karmeuden johdosta.

Sotia on kahdenlaisia. Poliittisia ja uskonnollisia.

Mitäs siitä tulee, jos nämä yhdistetään?

Pääsiäispupu odottaa jo urakkaansa. Onko sen muistuttamiseen olemassa hälytyskelloja? 

🤭

Onpa upea uutinen, kertakaikkiaan! 😍💕 Perheelle erittäin tärkeää. KRP on hoitanut hommansa osaavasti! Vanhojen rikosten selvittäminen on työlästä. Silminnäkijät usein puuttuvat tai heitä ei löydetä. 

👍Ajankohdan ajoituksen pohtiminen on yleensä avain kaikissa asioissa. Niin rikosten aloittamisessa kuin tekemisessäkin.

Koordinoitu suunnitelma kannattaa tehdä kaikkien asianosaisten kesken yhdessä pohtien. Silloin jokainen saa sen, mitä tarvitsee. 

😭

Minulla olisi kyllä sananen, jos toinenkin sanottavana tuollaiselle ämmälle. 😤

Voisin harkita palkinnoksi moisesta käytöksestä hänelle matkaa kuolleenmeren suolauintiin tai historiallisia hautoja katsomaan faaraoiden maille.

En tiedä, olisiko kevät kuitenkaan sopivaa aikaa moisten asioiden ajattelulle.

Milloinkas se Ramadan oikein alkaa?