Luonnonlaki?

Minä tunnun löytävän nykyään elokuvia, joissa etsitään kadonnutta. Tässä tosin kadonneelle käy kalpaten, mutta etsijät saavat oikein kauniin rakkaustarinan aikaiseksi.

Tarina vie saksalaismiehityksen aikaan vuoteen 1946.

Eipä ikinä uskoisi tämän elokuvan suurin anti olevan tuiki tavallinen peruna. Sekä innovaatio, josta tulee perunankuoripaistos. 

Peruna kuuluu tällaiseen perustarpeeseen kuten vilja ja vesi. Niillä ruokitaan maailman kansat.

Sotiemme jälkeen Suomessakin kansa viljeli perunaa. Sillä ehkäistään c-vitamiinin puutteesta johtuvaa keripukkia. Lisäksi perunasta löytyy kaliumia, joka on tuiki tärkeä aine ihmisille, jotka kärsivät nälästä.

Maailman nälkäongelmaa voitaisiin siis suitsia perunalla. Harmi vaan, että viljelyolosuhteet ovat köyhimmissä maissa olemattomat. Tarvittaisiin joku viljelemään sitä heidän vuokseen.

Tällainen teollinen toiminta luo työpaikkoja, antaa turvaa ja luo näkymiä tulevaisuuteen. Lisäksi se on myös ase tai rauhanpiippu, jolla riitelevät osapuolet voidaan saada sopuun ja elämään rinta rinnan. Tuohan se myös rahaa.

Keskitytään erimielisyyksien sijaan yhteiseen sekä yhteisöä palvelevaan hyötyyn.

Ainakin pohjatyö kannattaisi jo aloittaa. 

Perunasta terveyteen.

Luin eilen todella järkyttävän uutisen. Kyse oli Mikkelin paikallisuutisesta.

Mikkelin koronatilanne on räjähtänyt käsiin. Sairaala on joutunut jo useamman viikon tekemään valintaa siitä, kuka saa elää.

Pandemian alusta saakka olen tiennyt tämän uutisen tulevan.

Uskoin kuitenkin loppuun asti, että rajoituksista osataan pitää huolta ja tätä tilannetta yritetään hallita. Edelleen. 

Tämä on nyt pahinta, mitä ihminen voi toiselleen tehdä.

Kun länsi yrittää kaikkensa sen eteen, että sodan jaloista saadaan ihmiset elävinä pois, ja heille kaikki mahdollinen apu järjestetään,

Ei mitenkään voida antaa perälaudan vuotaa siinä, että toisen vihollisen edessä luovutetaan ja annetaan ihmisten kuolla. Luonnonvalinnan mukaan.

Aikoinaan kuollut ja kuopattu sosiaalidarvinismi on herännyt henkiin entistä vahvempana.

Tämän vuoksi me vielä tulemme kokemaan helvetin.

Kun niistä rokotteista pidettiin niin kauheaa meteliä, niin unohtui taas tosiasia.

Rokotesuoja hiipuu!

Tämä täytyisi saada ihmisten päähän nyt taottua, kukaan ei ole turvassa.

Yhä täytyy suojautua. Sekä suojella muitakin. 

Tämänkin vihollisen edessä, me joudumme nöyrtymään niin kauan, kunnes löydämne keinon, jonka avulla voimme olla turvassa.