🍰

Sain viime yönä nukuttua kunnolla. Tai, jos nyt ei ihan sekojen unien lasketa heikentävän unen laatua.

Näin unta laskiaispullista. Enhän minä edes pidä pullista. Syön kyllä, jos tarjotaan, mutta kakku sen pitää olla. Mieluiten retro kermakakku.

Ajattelin, että minusta ei tosiaan taida olla seiloriksi, sillä en löydä omista unistani tärkeimpiä merimerkkejä. Eikös se joku laulanutkin ysärillä pohjantähdestä ja etelänrististä?

Musiikki on kyllä avain meikäläisen ajatusmaailmaan. Olen taas viihdyttänyt naapureita hoilaamalla ihan täysiä Markku Aroa, Matti Eskoa ja Lasse Hoikkaa ja Souvareita.

Suomi iskelmä jyrää. Maailmanpoliittiseen ajankohtaan sopien niissä mainitaan ympyrän sulkeutuminen, kuinka Lappi on sellainen, jota ei voi unhoittaa ja siitä, kuinka on kuljeksittu ympäriinsä, mutta tiedetään minne odotetaan.

Ajankohtaan erittäin sopivia.

Laulujen sanoma on erittäin tärkeä. Itselleni ne sanoittavat arvopalikat yleensä oikeaan järjestykseen. 

Nyt täytyy yrittää etsiä jotain syötävää, kun kerran pullista jo uniakin näkee.