Lauantai

Kyllä myrskyää! Olen harrastanut tänään uhkapeliä 1X2-veikkauksena lähteekö parveke myrskyn mukaan.

Vielä on paikoillaan.

Luulin jo päässeeni tästä stalkkeristani, sillä jouduin heidän kanssaan taannoin juttusille saakka. Olimme ystävällisiä puolin ja toisin.

Toisin kävi.

Olen ollut tänään(kin) niin tiukasti luupin alla, että ylös on todennäköisesti kirjattuna tulot, menot, meinaamisen yritykset ja muu joutava liikehdintä.

Eli siis, en ole liikkunut kämpästä mihinkään, mutta he ovat oven takana kyllä ahkeroineet.

Pitäisiköhän tähänkin vaihtaa näkökulmaa? 

Ottaa asia niin, että on personal vahtikoira. 

Onhan se nyt luksusta, että vahditaan ihan yötä myöden. Tai aamua. Miten sen nyt neljän aikaan aamuyöstä sitten kukakin ottaa. Toisille myöhään, toisille aikaisin. 

Minä totesin aamuyöstä siihen itsekseni: 

"Kun ilta tummuu ja pitenee varjot, 

aamu kun koittaa, jo heräilee kahjot." 

Siis kello on neljä aamulla! 🤯

Olen potenut päätä. Tai puolikasta päätä. Niin on ollut kova hermokipu, että on tullut ihan äitiä ikävä. Ei omaa kylläkään!

Tai ketään heistä, jotka sitä virkaa ovat milloinkin sijaistaneet.

No, ei se auta. Lääkkeitä ei ole. Ei pitäisi koskaan sortua valittamaan asiasta, jolle nyt ei mitään mahda. 

Mutta koskee silti.

No, siitä se taas, joskus. Ei kun lämpöpuhallin pauhaamaan. Hyvää yötä! 💕