maanantai 3. tammikuuta 2022

Sattumako?







Luin tässä taannoin lehdestä miten vielä tänäkin päivänä puhutaan vakavien sairauksien kohdalla sattumasta.



Tämä saa minulla edelleen mielen matalaksi, että korkealle koulutetut ihmiset menevät siitä, mistä aita on matalin.



Sattuma on yleensä tarkoituksen ja säännönmukaisuuden puutetta, jota ei voi ennustaa.



Aika usein sairaus voidaan osoittaa. Harvemmin vain etukäteen.



Kun ihmiset hankkivat biologisia lapsia tarkoituksella, se on hallittu riski. Päätös, joka tehdään.


Tässä yhteydessä ei voida käyttää sattumaa syyllisenä, jos lapsi sairastuu.



Se voi kuulostaa tai näyttää sattumalta, mutta se ei kuitenkaan sitä ole.



Vuosia sitten eräs esikoistaan odottava nuori äiti oli neuvolassa, jossa pohdittiin sukujen sairauksia ja selviteltiin vauvan mahdollisia riskejä.


Hoitavalle taholle kerrottiin harvinaisista suvussa ilmenevistä sairauksista.

Hän ei tiennyt mitä ne olivat ja miten ne vaikuttivat, joten hän yliviivasi ne riskiarviosta.


Ei ollut mitään riskejä.



En voi käsittää tällaista tapahtuvaksi.


En tosin tiedä, ketä tällainen käytös auttaa, kun kuitenkin todellisuuden kanssa joutuu elämään.



No, tämä lapsi sitten sairastui. Äiti ihmetteli, miksi juuri hänen lapsensa, kun mitään riskiä ei ollut.



Olihan siellä. Ihan selvästi osoitettava syy-seuraussuhde. Vieläpä sellainen, joka ilmeni edellisissä sukupolvissa.



Sattuma esiintyy elämässä muutoinkin aika harvoin.


Rikoksen uhri voi olla satunnainen. Rikos taas puolestaan ei sitä ole.


Kun rattijuoppo päättää lähteä ajelulle, se on tehty päätös.

Hänen uhrikseen joutuva ei voi ennustaa asiaa, koska hänellä ei ole siihen tarvittavaa tietoa. Silloin voi puhua sattumasta.


Tosin rattijuopon kohdalla todennäköisyyden voisi laskea, missä kohtaa onnettomuus sattuu ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat.


Tätä vaan kukaan ei voi tehdä etukäteen.



Minä olin niin hölmö 7 vuotiaana, että tiesin jään olevan liukasta. Uskoin kuitenkin kykyjeni riittävän sen päällä temppuiluun, joten jätin varoitukset ja kiellot huomiotta.


Kaaduin ja tulin jäältä pois murtuneen solisluun kanssa.


Se ei ole sattumaa. Eikä sattumanvaraista.

Tälle olisi voinut laskea prosenttiosuuden, millä todennäköisyydellä kaadun.


Se oli oma päätökseni, jolla sillä kertaa oli erittäin kivulias seuraus.



Päivänkakkaran terälehtien määrä ei ole sattumanvaraista. Niitä on 34. Luku vastaa Fibonaccin lukujonon lukua, kuten moni muukin asia luonnossa. Myös kultainen leikkaus esiintyy biologisessa luonnossa. Joka liittyy läheisesti Fibonaccin lukujonoon.



Salaman iskemistarkkuudesta minulla ei ole tietoa.

On kuitenkin olemassa syy siihen, miksi salama iskee. Miksi sille on otolliset olosuhteet.



Sama pätee ihmiskehoon. Aina kaikelle mitä tapahtuu, on olemassa otolliset olosuhteet.


Se ei siis voi olla sattumanvaraista.

Sitä ei vaan etukäteen aina tiedetä. Tai se tieto on päätetty sivuuttaa.



En ole tavannut ketään, joka olisi saanut mielenrauhan itselleen selityksenä sattuma. 



Oletko sinä? 





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti