Siitä on jo vuosikymmen aikaa, ainakin, kun Jordanian Kuningatar Rania perusti tube-kanavan ja piti ensimmäisen puheensa maailmalle.
Hän puhui naisten ja lasten oikeuksista sekä muslimeja vastaan olevista ennakkoluuloista.
Hän oli hurjan hyvä. Hän oli upea. Minä olin todella vaikuttunut hänestä henkilönä. En niinkään kuninkaallisena.
Suomessa asiaa uutisoitiin sanoilla.. "Oliko tuo nyt mitään oikeaa asiaa, vai oliko se vain kauniin naisen propagandaa?"
Minulla löytyi herneen sijaan nenästä kokonainen palkokasvusto lajitelma.
Jos nyt unohdetaan sovinismi ja muut ennakkoluulot, joita tuohon arvostelevaan lauseeseen kätkeytyy, kun ottaa asiayhteyden ja käsitellyn asian huomioon.
Jää jäljelle asia, joka loukkaamisen, arvostelun ja pilkan ja jopa tietämättömyyden sijaan
TÄYSIN alleviivaa ja korostaa Kuningattaren sanomaa.
Tukee siis täysin sitä, mitä hän puheessaan esiin toi.
Jos tämä puhe EI olisi vaikuttanut tähän arvostelijaan, olisi hän löytänyt huomautettavaa puheessa olleista asioita. Todistustaakka oli hänellä.
Sen sijaan hän kyseenalaisti ihmisen uskottavuuden, koska hän on kaunis.
Eli, joskus jossain on ollut kaunis nainen, joka on häntä jotenkin loukannut tai satuttanut.
Tämä projisoituu luottamuksen puutteena joko kaikkiin naisiin tai vain kauniisiin naisiin.
Luonnollista kyllä. Sillä tavoin ei voi kuitenkaan arvottaa ihmisiä. Käytöksen kaava täytyy tunnistaa ja tunnustaa. Eikä tällainen käytös riitä koskaan todistusaineistoksi. Sehän on mielipide. Ei oikea konkreettinen todiste.
Eli hän tietämättään toi esiin VAIN oman rajallisen katsantokantansa, jonka mukaan tämän naisen sanoma ON epäpätevä VAIN siksi, että hänelle on Luoja suonut kauneuden.
Arvostelu kohdistuu henkilöön, ei asiaan.
Sehän ei liity Kuningattaren esille tuomaan asiaan mitenkään, joten puhe oli mitä mainioin jota tämäkin arvostellut yksilö tietämättään kannatti.
Kuningatar Rania on tosiaan kaunis. Siitä tuskin kukaan on eri mieltä.
Se ei ole pelkästään mielipide, sillä hänen kasvoihinsa on on sovellettu kultaista leikkausta ja hänet on muoto-opillisesti todettu maailman kauneimmaksi eläväksi kuninkaalliseksi.
Siis täysin kiistaton tosiasia.
Ei kauneus ole mikään synti eikä häpeä.
Kuningatar kyllä tietää varmasti ulkonäkönsä arvon. Hän osaa myös tuoda parhaat piirteensä esiin, vaikka hänen geeneillään se ei paljoa vaadikaan.
Hän on täti-ihminen, joka huolitellusta ja upeasta ulkonäöstään huolimatta iskee kätensä multaan tai ottaa lapion ja kaivaa ojan itse, jos tarve vaatii.
Hän ei ole avuton nainen. Hän on tekevä ja aikaansaava ihminen. Arvoistaan välittävä.
Kuinka moni kuninkaallinen tai muutoin silmäätekevä on järjestänyt ruokatilaisuuksia orpolapsille?
Kysyn vaan..
Kauneus ei siis ole synti eikä häpeä.
Turhamaisuus sen sijaan on. Tai pelkkä kauneuden ihannointi.
Jos ihminen on ulkoisesti kaunis ja laitettu, mutta hän ei pysty sen vuoksi mitään tekemään,
Silloin tämä kauneus on verrattavissa vammaan tai haittaan. Viehän se silloin ihmisen toimintakyvyn.
Kreikkalaisen mytologian Narkissos ihaili itseään metsälammesta niin kauan, että jäi siihen lopulta jumiin.
Narsismin ja itseihailun esikuva.
On siis olemassa tämä kahtiajako, kun puhutaan kauniista ihmisistä.
Ymmärrätkö eron?
Nykyään on olemassa keinoja, joilla omaan ulkonäköön voidaan parantavasti vaikuttaa.
On tukkajatkeet, irtoripset, tekokynnet ja mitä kaikkea vielä..
Jos joku kokee niistä itselleen apua siihen, että tuntee olevansa hyväksytty tai kokonainen, niin antaa mennä vain.
Se ei ole keneltäkään pois.
Kauneutta niillä saa, aitoutta ei.
Se on sitten jokaisen arvomaailmasta kiinni, mitä kauniina pitää.
Olen ammattini puolesta kokeillut sitä sun tätä. Tukkajatkeet sattuivat päänahkaan niin kovaa, että hymy muistutti irvistystä.
Tekoripsien takaa en nähnyt mitään ja kävelin päin pylvästä.
Kun tekokynsistäni jäin kiinni makkarapakettiin, oli se viimeinen niitti. Kiitti, mulle riitti.
On olemassa yksi turhake tai ylellisyystuote, jota minäkin harvakseltaan ostan.
Se on hajuvesi.
Tarkalla nenälläni arvostan tuoksujen yhteneväisyyttä sekä itse prosessia, jolla se saadaan aikaan.
Jos laitan hajuvettä, en tosiaankaan istuksi peilin edessä ihastelemassa, että kylläpä muuten haisen hyvältä.. Siis tuoksun korjaan..
Vaan voin toimia aivan normaalisti. Mennä vaikka navettaan.
Jos kauneuden ihannointi tai tavoittelu estää sinua elämästä,
On syytä pohtia,
Miksi tarvitsee näyttää tietyltä?
Teetkö sen itseäsi vai jotain toista varten?
Vaatiiko tuo toinen sinua näyttämään tietynlaiselta?
Miksi hän ei arvosta sinua sinuna, eli ihmisenä vaan keskittyy vain ulkonäköösi?
Oletko oikeasti onnellinen, energinen ja elämäniloinen?
Onko kauneus ilo vai taakka?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti