keskiviikko 26. tammikuuta 2022

Henkistymisviikko #1






Niin mikä? Minulla ne on nuo suunnitelmat aina niin suuret, että ne on mahdotonta toteuttaa.



Ensin talvimyrsky vihmoi, puhkui ja puhalsi. Sitten tuli räntää ja pakasti.

Tuloksena niin liukasta, ettei edes kontillaan pystyssä kestä. Näemmä.



Minä kun niin maalailin ruusunpunaista kuvaa, jos metsään haluat mennä nyt.. Niin takuulla yllätyt!


Ei kuvan kuvaa. Äh.. Pyh.. Ja ärrrsytys!



No, oli vain muutettava suunnitelmaa..


Olen siis näyttänyt viimeisen viikon tältä..





Tämä Lucia Heffernan:in näkemys tasapainosta on mielettömän upea.



Olen rääkännyt Air Padia. Ei siinä, se on ollut kyllä hauskaa. Yllättävän hyvin pysyn tasapainossa.

Todella hyvää treeniä heikommalle kintulleni.

Ja aivoille. Aivan erilaista tekemistä. Sillä pystyy myös polkien askeltamaan, joten treeniä on riittänyt. 



Päätin siis, että 6 viikkoa nyt henkistyn. 


Lauantaina aamuyöstä heräsin koiran ulvontaan. 

Sitä jatkui useita tunteja. 

Ärtyneenä vedin peittoa korville ja hoin: - Minä olen lomalla 6 viikkoa. Siis 6 viikkoa, vaikka henki menisi. 

En puutu, en tartu. Kaatukoon vaikka maailma. 


En puuttunut. Olin kuitenkin klo 10 aikaan aamulla jo hermoraunio. 

Ilmeisesti talossa on uusi hauva, joka ei osaa vielä olla yksin. Voi ressukkaa..


Ei..ei... Minä olen lomalla. 6 viikkoa! Henkistymislomallani.



Sitten on käynyt hermoon tämä meneillään oleva oikeudenkäynti Raamattu vastaan Suomen laki.

Ai hyvänen aika, että olen repinyt hiuksia päästäni.


On aivan absurdia, että edes pohditaan kumpaako totellaan. Kirjaa, vaikkakin pyhää kirjaa, vai maan lakia.

Mikään uskonto ei ole niin pyhä, etteikö se kunnioittaisi maan lainsäädäntöä.


Tai etteikö valtauskonto kunnioittaisi kaikkia ihmisiä ja heidän oikeuttaan olla ihminen.

Jos lähdetään erottelemaan yhdet, se on tehtävä silloin kaikille.


Uskonto on kuitenkin sananmukaisesti uskoa johonkin korkeampaan voimaan.

Uskoa, jota pönkitetään raamatun kertomuksilla.

Ihan samoin ihminen voi uskoa nokkosveden parantavan pedofilian.


Kyllähän sitä itselleen voi kokeilla mitä haluaa ja uskoa siihen.

Kenellekään toiselle ei kuitenkaan saa niin tehdä. Uskominen ei vielä riitä näytöksi.

Se voi olla yhdenlainen totuus. Kuitenkin laki määrää yhtäläiset oikeudet jokaiselle, joten se on AINOA totuus, jota noudatetaan. 

😤



Kauppareissulta tullessa törmäsin sattumalta stalkkeriini. Emme ole tulleet vastakkain ainakaan puoleen vuoteen. 


Ehdin alaovelle kauppakärryineni ensin. Suvereenisti avasin oven hänelle ja päästin hänet sisään. 

Kumma kyllä, hän kysyi.. Pitääkö hän minulle ovea auki? 


Kiitin ja kieltäydyin, sillä en tarvinnut apua. 

Hän kuitenkin meni hissillä ylös ja laittoi hissin tulemaan minulle alas. 

Eli kohteliasta käytöstä puolin ja toisin. 



Syöminenkin on ollut niin vaivalloista, että itku on välillä tullut. 

Onneksi kaupassa oli tuoreita mansikoita. 

Maailma sai uudestaan värit, kun sain mansikoita. 


Totesin, että voin syödä mitä tahansa, jos vaan saan kylkeen mansikoita. 

Yksi rasia syöty ja kesämieli tuli! 


Ja toinen herkullinen tuttavuus oli lime Jaffakeksit. Lime on sopivan kirpeää, joten kokonaisuus on syötävä. 


Ärsyyntymiskynnys korkea. 

Henkistyminen.. No.. Ehkä tämä sinne suuntaan on menossa.. 






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti