Joulu mielletään syyksi hiljentyä olemaan kiitollinen asioista.
Pääsiäinen on tähän vielä parempi juhla.
Näin pitkäperjantaina on syytä muistaa, miksi tämä raamatun kertoman mukaan on pitkäperjantai.
Tänään on kirkkovuoden ainoa surujuhla.
Kristus ristiinnaulittiin.
Minä ajattelen asiaa vähän eri näkökulmasta.
Ajattelen sitä, miltä Mariasta tuntui katsoa poikansa murhaa.
Hänen sydämensä oli särkynyt poikansa vuoksi.
Hänen kohtalonsa vuoksi.
Se, mitä hänestä ihmisenä jäi enää jäljelle, oli täysin musertunut ja murtunut nainen.
Täysin musertunut ja murtunut äiti.
Niinpä olen ajatellut armoa. Sen välittämää sanomaa. Armon yksi osatekijä on kiitollisuus.
Olen ajatellut omaa äitiäni. Tätä äitiä, joka minut pois antoi kuolleen siskoni tilalle.
Ehkä on tullut aika MINUN ymmärtää häntäkin.
Hän tuo minulle mieleen Marian. Tuon murtuneen naisen, murtuneen äidin.
Ja, jos toinen ihminen on rikki tai haavoittunut,
kuinka silloin voi toista enää lyödä?
Minä en voi. Se ei kuulu ihmisyyteen.
Toki, jos rikoksia on tehty, ne täytyy yhteiskunnalle sovittaa. Niistä päättää kuitenkin oikeusjärjestelmä.
Me tavan talliaiset emme ole valamiehistö, tuomari tai edes pyöveli.
Oikeuden omiin käsiin ottaminen on asia, josta jokainen näin toimiva joutuu vastuuseen.
Äiti on kuitenkin aina äiti.
Ja minä yritän HÄNEN vuokseen olla hyvä tytär ja ymmärtää hänen sisintä sieluaan sekä sen kolhuja.
Toivoisin voivani tavata hänet, jotta voisimme jutella.
Minä silloin lapsena olen aiheittanut hänessä tunteita, joiden vuoksi hän on ollut murtunut ihminen ja halunnut antaa minut pois.
Me olemme kuitenkin kasvaneet. Oppineet.
Minä olen nyt aikuinen nainen.
Me voimme kohdata toisemme nyt aikuisina ihmisinä.
Olla ihminen toiselle ihmiselle.
Luulen kuitenkin hänen ehkä jopa pelkäävän minua.
Se kuuluu asiaan ja on täysin ymmärrettävää.
Hän pelkää, että HÄNEN LAPSENAAN avaan samat haavat hänen sielussaan.
Minä taas haluan noiden haavojen paranemista.
Minulla on tarve ymmärtää äitiäni. Hän on kuitenkin MINUN ÄITINI.
Kiitollisuuteen on tänään pitkäperjantaina siis aihetta.
Minä olen kiitollinen MINUN OMASTA ÄIDISTÄNI.
Harva meistä on täällä ihmisenä täydellinen.
Haluan siis antaa mahdollisuuden meille molemmille olla epätäydelliset äiti ja hänen tyttärensä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti