Hyvää iltaa! Minusta on kuulemma tullut tuon äiti-armaan vuoksi melkoinen satutäti.
En ihmettele ollenkaan.
En pidä tästä tilanteen saamasta käänteestä lainkaan.
Uskooko minua kuitenkaan kukaan?
Siinä voi olla omat haasteensa.
Sillä tällä hetkellä kumpikin meistä hakee omaa hyötyään.
Toinen tekee sen taitavammin, kuin toinen.
En uskonut kaksintaistelun koittavan ihan näin konkreettisesti.
Tein aloittelijan virheen. Uskoin hänen alistuvan totuuteen.
Niin. Siinä suhteessa meitä on kaksi samanveroista. Kumpikaan ei alistu.
Minä vain unohdin manipuloinnin voiman.
Hän varmasti syyttää minua ihan kaikesta. Jopa hänen henkensä uhkaamisesta tai uhraamisesta.
Niin. Enhän minäkään ole mikään pyhimys. En todellakaan.
Minulla on hänestä sekä äitinä että ihmisenä hyvin ilkeiksi luokiteltavia ajatuksia.
Minä kuitenkin pyrin pitämään hänet elossa.
Ja sitä varmasti ihmetellään suuresti.
Minä en halua olla äitini tytär. En halua olla samanlainen, kuin hän. Minä uskon lakiin. Minä uskon oikeuteen ja sen toteutumiseen. Minun on taisteltava omien arvojeni vuoksi. Vaikka sitten häntä vastaan.
Siitä olen pahoillani, että tämä perheen keskinäinen riita on saanut utopistiset mittasuhteet.
Myönnän, että minä olen häviöllä.
Kuitenkin minun tekemäni "paljastus" hänen toimistaan pyrkii palvelemaan suurempaa hyvää.
Se voidaan tulkita hyökkäyksenä häntä vastaan. Ehkä se on myös sitä.
Se voidaan tulkita myös sekasorron aiheuttamiseksi. Se sen tarkoitus onkin. Sekoittaa pakkaa.
Sillä sitä minä en kuitenkaan sulata, että hän käyttää minua tekosyynä omille vallanhakuisille suunnitelmilleen muiden naisten kanssa yhdessä.
Toivoisin reilua taistoa. Se on kunniakasta. Kaikille.
Rahan perässä juoksemisesta syyttäminen alkaa jo olemaan klassikko.
Niin. Minä en edelleenkään rahan päälle oikein mitään ymmärrä.
Olen kuitenkin ihminen ja tarvitsen rahaa, siinä missä muutkin ihmiset.
Jos taivaalta tipahtaisi tililleni puoli miljoonaa, laittaisin arkeni kuntoon.
Tosin, voisi olla ongelmaa niiden nollien kanssa, en osaisi laskea niin pitkälle, sillä minulla oli koulussa lyhyt matikka.
Jos siis rahaa olisi, minä tarjoutuisin muuttamaan pois Mikkelistä.
Siitä voisi olla yhtä jos toistakin etua, jos asiaa huolella ajattelee.
Ja kyllä. Minä haluan hyötyä äiti-armaasta omalla tavallani. Minä haluan myös siskoni tappajan oikeuden eteen.
Sitä minä en ole yrittänytkään peitellä. Tässä olen ollut rehellinen aivan koko ajan.
Hän myös varmuudella väittää minun olleen häneen jollain tavoin yhteyksissä.
Niin. Sitä minä en voi todistaa. En oikeaksi, enkä vääräksi.
Minä altistan tässä nyt julkisesti itseni enemmän vaaraan, sillä myönnän tietäväni hänen nimensä.
En vain tiedä miltä hän näyttää. En muista.
Hän on voinut tulla vastaan, enkä minä tiedä asiasta.
Tosin, en tunnistanut kolmoisveljeänikään, vaikka hän metrin päästä tapitti minua suoraan silmiin kohdatessamme minun kotiovellani.
Eli, kaikkea en minäkään voi muistaa.
Pyydän pohtimaan huolella sitä, onko uuden sukupolven aika ottaa ohjat?
Minä odotan tuomiota asiassa nyt viikon verran. Tasan.
Ajatelkaa. Ajatelkaa huolella. Tunneperäisiin virheisiin sortuminen ei ole nyt hyväksi yhdellekään elävälle sielulle. Eikä edes kuolleille sieluille.
Minä jään odottamaan vastausta. Toivon poliisin kuittaavan asian minulle tällä kertaa, jotta voin varmistua asiasta.
Minä nyt pyydän. Ajatelkaa. Ajatelkaa huolella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti