Kyllä on ihmetystä ollut tähän aamuun kertakaikkiaan.
Ensinnäkin heräsin klo 4 aamulla siihen, kun joku käveli talon katolla. Talo on kuusi kerrosta korkea, joten oli syytä olettaa etteivät motiivit liikkumiseen olleet aivan viattomat.
Soitin taloyhtiön hallituksen puheenjohtajalle, ja kyselin oliko taloyhtiön puolesta jollakin ihan asiallista asiaa ollut siihen aikaan liikkua katolla. Ei kuulemma ollut.
En sitten tiedä oliko joku varkaus aikeissa, itsemurha-aikeissa tai murha-aikeissa. Tai sitten ihan huvin vuoksi. Ei voi tietää. En jaksanut nousta tivaamaan ikkunasta, millä asialla oltiin liikenteessä.
Aamulla kauppaan mennessä ei ruumiita näkynyt.
Siitä pääsenkin toiseen asiaan.
Aloitin eilen nyt ne tyrniöljykapselit. Ohjeen mukaan alussa otetaan 2 aamulla ja 2 illalla. Näin tein.
Vaatteita pukiessa tänä aamuna ihmettelin sitä, kuinka ei tullut heikotuskohtausta. Ulkona ihmettelin vielä enemmän.
Tuntui, kuin olisin saanut happea enemmän.
Ja takana vasta ensimmäinen vuorokausi tuotteen käyttöä. Tämä antaa olettaa, että öljy on minun keholleni tärkeä ainesosa.
Vaikka itku silmässä iloitsin suunnattomasti siitä, että olo helpottaa, ja näin nopeasti toi jo huomattavan helpotuksen,
Sai asia minut samaan aikaan hyvin surulliseksi.
Olisiko se ollut niin suuri ponnistus huolehtia minun ruoastani ja tarvittavista ravintoaineista?
Olisiko se tosiaan vaatinut niin paljon, ettei sitä voinut toteuttaa?
Tiedostan sen, että saan hamaan tulevaisuuteen kysellä tuota.
Vastausta kukaan ei kykene minulle siihen antamaan. Eikä kukaan joudu vastuuseen siitä, mitä minulle on tehty.
Näin se asia vain on.
Henkilöt, jotka ovat vaikuttaneet siihen, etten ole saanut mitään helpotusta oireiden tuomaan kärsimykseen, ovat ihmisiä, jotka ovat välinpitämättömiä.
Välinpitämättömyys on pahinta. Se on rakkauden totaalinen vastakohta. Jos ihminen tuntisi vihaa, hän tuntisi silloin jotakin.
Välinpitämätöntä ei kosketa mikään. Ei edes tieto, että itse on aiheuttanut toiselle kärsimystä. Valitettavasti.
Samaan aikaan tunnen syyllisyyttä näistä katkerista ajatuksistani. Koska, jos minulla on kaksoissisko, ja hän on kuollut, mikä oikeus minulla olisi valittaa?
Hän olisi maksanut asioista hengellään, minä terveydelläni.
En tiedä, voisiko se olla selviytyjän syyllisyyttä, mutta minä olen kuitenkin saanut olla hengissä.
Se ei kuitenkaan vähennä sitä tosiasiaa, että pahoja asioita on minullekin tehty.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti