Kyllä taas valveuni osasi olla näin pitkäperjantain teemaan sopiva. Piinaava.
Ystäväni laittoi illalla videon, jossa hirvi hyökkäsi äkkiarvaamatta polkupyöräilijän kimppuun. Aivan kamala video!
En arvannut millaisen pandoran lippaan se mieleeni avaa.
Tämä on taas näitä muistoiksi luokiteltavia valveunia, koska en pysty niissä liikkumaan tai tarkistamasn asioita.
Olen isäni ohjaaman pakettiauton kyydissä. Hän vaan ei kuule, eikä näe minua. On tapahtunut onnettomuus. Näen hirven makaavan ojassa. Isäni käy katsomassa tilannetta.
Minulla on päällä - ah niin rakas- R-Collection anorakkini, joka oli luottovaatteeni vuodesta 1996 vuoteen 2002. Yritän soittaa hätäkeskukseen, puhelin on vuosituhannen vaihteen puhelinmalli. En saa yhteyttä. Ei voi paikantaa.
Isäni tulee takaisin pakettiautoon. Hän ohjaa auton peruuttamalla läheiselle sivutielle, joka on metsän katveessa. Ajattelen ollessani kyydissä.. Hyvä, hälytysajoneuvoille jää tilaa.
Kuitenkaan apua ei ole tulossa. Auto päätyy hyvin kauaksi piiloon.
Seuraavaksi olen kolaripaikalla. Näen loukkaantuneen lapsen. Yritän auttaa häntä. Näen samalla isäni tekevän jotain toiselle matkustajalle. En kuitenkaan pysty tarkentamaan mitä se on.
Lapsi on aivan kylmä ja tajuton. Yritän valveunessa painaa häntä itseäni vasten, jotta kehoni lämmittäisi häntä.
Seuraavaksi näen itseni anorakissani kantamassa lasta pois kolaripaikalta isäni pakettiauton suuntaan. Näen vain kolariauton takaa päin. (Tämäkin on hassua, kävelenkö takaperin?) Se on Volvo, joilla ajeltiin 1980-luvulla.
Siihen valveuni päättyy.
En ainakaan tiedä olleeni koskaan oikeasti kolarissa.
Mitenkähän tämäkin taas pitäisi tulkita?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti