Linnunradan tähtipölyä

Ruokavalio. Väitän ihan suvereenisti, että oppisin astronomiaa helpommin, kuin säätelemään ruokavaliotani.

Se on asia, jota ei voi hallita pidemmällä tähtäimellä.

Et voi vaan päättää syöväsi tiettyjä ruokia, koska pidät niistä, noin esimerkkinä.

Ehei. Juuri kun luulet ratkaisseesi pulman, joku mättää yhtälössä ja aloita taas kaikki alusta.

Minua ottaa suorastaan päähän se, että jokaisella on MIELIPIDE siitä, kuinka tulisi syödä.

Näitä neuvoja satelee ihan harva se päivä. Yleensä ne koskevat laihdutusta. Valitettavasti.

Ihmisillä tuntuu olevan valtava tarve hallita painoa. Niin omaa, kuin toistenkin.

Ne, jotka ovat onnistuneet pudottamaan painoa, herkimmin neuvovat.

Ilmeisesti on niin vaikea käsittää, että minä en mahda tälle painoasialle omalla kohdallani yhtään mitään. Se ei ole tahtotilasta kiinni, sen päättää KEHON vointi. 

Kyse ei siis ole ylipainosta, vaikka kiloja on vaikka muille jakaa.

Olisi hyvin tärkeää ymmärtää AINA se, mistä kilot ovat peräisin.

Länsimaissa tunnetaan todella huonosti nälkiintymisen aiheuttamat ongelmat.

Eihän meillä voi niitä olla. Ja niin naurettavan hullulta kuin se kuulostaakin, meillä on vajaaravitsemusta hyvinkin paljon.

Vaikka meillä on olemassa keinot sen hoitoon.

Silloin, kun on kyse sairaudesta taustalla, täytyy ruokaan ja syömiseen kiinnittää erityistä huomiota.

Voin omalta kohdaltani koko ikäni ajalta sanoa, että näin ei Suomessa tehdä.

Täällä ei ymmärretä muun kuin elintasosairauksien päälle. Hyvä tietysti, että niitä osataan hoitaa.

Miksi minulle syöminen on niin vaikeaa?

Se johtuu EDS:sta. Suolistosta ja koko kehon rakenteesta sekä koostumuksesta. 

Niin. Minä en ole mikään ahmatti, vaikka jo lapsena sellaista leimaa minulle soviteltiin. Sillä puolusteltiin sitä, ettei tarvinnut ruokkia.

Lääkärille oli selitetty, että LAPSI ei osaa hallita syömistään, vaan syö liian isoja annoksia.

Jäi huomiotta semmoinen pikku juttu, että lapsi ei saanut säännöllisesti päivittäin ruokaa. 

Ja lapsen vastuullahan se ruoka ja syöminen onkin.. Kyllä sitä vastuuta on niin helppo väistellä.. Argh!

Nykypäivänä lääkärin olisi pitänyt tehdä lastensuojeluilmoitus. Ilmeisesti nämä vastuiden jakautumiset eivät ole täysin selvää pässinlihaa. 

Lisäksi, näin kokemusasiantuntijana voin väittää, että tuo kertomus kestää yhtä paljon päivänvaloa, kuin vuotava vene vettä. Eli ei yhtään.

Siinä on nimittäin eräs käytännön pulma.

Minä en voi syödä isoja annoksia kerralla oksentamatta tai ripuloimatta heti perään. En ole koskaan voinut. 

Kuumekin siinä nousee hetkellisesti.

Tästä seuraa hyvin pian nestehukka, jos asiaa ei korjata ruoalla.

Miten ihanaa olisi käydä pitsalla pitseriassa tai hampurilaisella ravintolassa. 

Olen joskus käynytkin. Tykkään pitsasta. 

Minulle sellainen reissu aiheuttaa viikon ruljanssin oksentamisen, ripuloinnin, refluksin ja nestehukan kierteessä. Lisäksi keho hylkii muuta ruokaa. 

Tämän takia en tykkää syödä vieraissa paikoissa, jossa en ole itse vastuussa omasta ruoastani. 

Pahin pelkoni onkin joutua jonnekin, jossa joku muu päättää mitä syön. Silloin lähtee minulta henki. Se on varmaa se. 

Vaikka itse teen ruokani ja määritän sen, mikä on minun keholleni hyvästä, silti siitäkin aiheutuu ripulia. 

Saa olla melkein kynän ja paperin kanssa vahtimassa riittävätkö päivän kalorit, kun tyhjennyksellä joutuu käymään vähän väliä. 

Nestehukasta puhumattakaan. 

Tässäkin on sellainen juttu, että kehoni ei kestä suurta määrää nestettä kerralla. Tulee ylös samantien. 

Onkin tärkeää löytää ne ruoka-aineet, jotka KEHO hyväksyy. Ne voivat olla eri vuorokauden aikoina erilaiset. 

Mistä saa energiaa, mikä nesteyttää, mikä vie pahoinvoinnin, mikä huolehtii suolasta, vitamiineista, mineraaleista, proteiineista jne. 

Kukaan toinen ihminen ei voi tätä kohdallani tietää, eikä päättää. Vain minä tiedän, mitä minun kehoni kestää. 

Miten tässä löytää tasapainon? 

Kerron sitten, kun löydän sen. 👍

Ei vaan. Hetkittäin menee ihan hyvin. Sitten linnunradan kauimmaisen tähden sakaralle leijailee tähtipölyä, ja meikäläisen elämä heittää taas häränpyllyä.

On siis tiedettävä mikä auttaa milloinkin. 

Juu-u...teoriassa helppo juttu. Käytännössä toimii jos toimii. 

Pitää vain kokeilla, mikä milloinkin on se juttu, joka lopulta kääntää taistelun voiton puolelle. 

Ei ole olemassa mitään yleispätevää ohjetta, joka toimisi. 

Yrityksen ja yrityksen kautta tämä homma hoidetaan kotiin. Erehdyksiä ei ole, vain ja ainoastaan oppia. 

Onkin supertärkeää pohtia, miksi on tarve puuttua toisen painoon? 

Pohtimatta yhtään, mitä on taustalla. Tekemällä oletuksia pelkän ulkonäön perusteella. 

Ei pitäisi olla näinä suvaitsevaisuuden aikoina enää mikään ongelma. 

Kehorauha koskee ihan jokaista. Olipa keho sitten kaavamaisiin ihanteisiin nähden epäsopiva omien valintojen, ruokailutottumusten tai sairauden takia. 

Jotkut meistä tosissaan arvostavat omaa kehoaan siksi, että se selviytyy. Sillä on voima ja kyky. 

Onkin hyvin tungettelevaa ohjeistaa ihmistä hänen omaa kehoaan koskien ilman lupaa. Siinä voi aiheuttaa toiselle jopa hengenvaaran, niin kuin minulle kävi. 

Terveys edellä. Se on tuttu lause. 

Pelkkä laihdutus ja kehon näännyttäminen tai huolimaton hoito eivät kuitenkaan terveyden kriteeriä täytä. Saati sitten puutteellinen tieto.