keskiviikko 23. kesäkuuta 2021

Tahtipuikko






Olen pohtinut ja ymmärtänyt eilisen pohdinnan tuloksena ihmisten toimia eri merkityksillä. 



Lauloin ensimmäisen ja myös viimeisen kerran julkisesti kouluun lähtevien siunaustilaisuudessa. 



Yksin. Sehän on lapselle iso juttu. 

Minulle sitä vähäteltiin. Kerrottiin myös, kuinka kukaan ei laulustani pitänyt. 



Pötypuhetta. Ainakin kerhotäti siitä piti, koska pyysi minua yksin siellä laulamaan ja harjoitutti minua. 





Toinen asia, joka nyt vasta sai huomioni, oli harmonikan soittoni. 



En ole voinut ymmärtää sitä, kuinka äitini on ollut niin lyhytkatseinen, ettei antanut minun jatkaa soittoa ja siten tienata minulla. Vaan yksi kaunis päivä vain myi soittimeni pois. Ilman mitään ennakkovaroitusta. 



Pohdiskelin asiaa. Tein käytösanalyysin. 



Silloin, kun myynti ykskaks tapahtui, soitonopettaja oli vaatinut minua osallistumaan Hopeinen harmonikka-kilpailuun. Oli viimeinen vuosi iän puolesta siihen osallistua. 



Nyt vasta selvitin sitäkin. Sehän on televisioitu kilpailu. 


Vielä suuremman kysymysmerkin asiasta tekee se, että voittaja on saanut kilpailusta ihan siedettävän summan rahaa. 


Eli ihmiselle, joka on aina rahapulassa, ei tälläinen käytös sovi lainkaan. 

Mahdolliset voittorahat tai keikoista tulleet rahat olisivat olleet moninkertaiset soittimesta saatuun rahaan nähden. 



Eli toiminnan syy on ollut joku muu. Toiminta oli kuitenkin ääriratkaisu, joten syynkin on täytynyt olla painava. 



Kolmas kummallisuus käytöksessä on minun kesätöihin meneminen ja toisen asteen tutkinnon aloitus. 



Kesätöistä, joista itse olin innoissani, nousi aivan hirveä haloo. Minua syyllistettiin kyllä huolella. Eihän nyt töihin sopinut vieraalle mennä. Omaa rahaa ei saanut olla. 


Menin kuitenkin, ja tienasin. 



Koulua olin käynyt jo toisen vuoden kevätlukukaudelle saakka, kun painostus koulun lopettamisesta alkoi. Juuri muutamaa kuukautta ennen, kuin saavutin täysi-ikäisyyden. 


Perustelut olivat niin outoja, että niissä ei ollut mitään järkeä. Isäpuoleni toimi painostavana osapuolena. 

Hän perusteli minun tuhlaavan koulussa hänen maksamiaan verorahoja. Sellainen tuhlaus täytyi heti lopettaa. Hän oli aivan hurjana. 


Näin jälkikäteen ajateltuna idea hänelle syötettiin ulkopuolelta, sillä hän ei ajatellut yleensä moisia. 



Pidin pääni. Koulusta en suostunut luopumaan. Ja tienasin jo rahaa, joten ahne äitini pysyi ruodussa. 



Toimintamalli viittaa siihen, että henkilö pyritään pitämään hallinnassa. Eristetään ulkomaailmasta kaikin mahdollisin keinoin. Tuhotaan itseluottamus täysin. 

Sieppaustapauksien yleinen malli. 


Äitini on aina vaikuttanut hyvin epävakaalta. Hän on kuitenkin toiminut täysin rationaalisesti sekä suunnitelmallisesti. 



Tunteiden vuoristorata on ollut hyvä näyttämö peittää todelliset tarkoitusperät eri tapahtumille. 


Kun toista ihmistä hallitaan tunteilla, hän yleensä pysyy ruodussa. 


Minä puolestani en ymmärrä tunteiden pohjalta toimimista, joten hän on ollut minun mielestäni aina täysi hullu. 



Olen ollut tässä väärässä. Tosin hän ei ole kohdallani osannut vaihtaa uskottavammalle vaihteelle, koska valtaosaan hänen toimintansa tehoaa. 


Se on nerokasta. Täysin tuhoisaa ja tuomittavaa, mutta niinhän kaikki rikollisuus ja oman hyödyn tavoittelu toisen kustannuksella aina on. 



Hän on aina pyörittänyt tahtipuikkoa haluaamaansa suuntaan. Aina löytyy joku, joka sovittaa askeleensa hänen tahtipuikkonsa melodiaan. Valitettavasti. 




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti