Itseni etsiminen on yhä käynnissä ja tuskin tulee tänä vuonna päätökseensä, sen verran keskeneräistä vielä on.
Oikean nimeni vielä puuttuessa löysin itselleni joulun kunniaksi tonttunimen.
Olen Sopu Porovaara.
Sopu ja Vaara samassa nimessä. Pysyypähän tasapaino. 😉
Lisäksi poro muistuttaa minulle niin rakasta Bambia. Poron vasa ei ole ihan yhtä kömpelö kuin Bambi on, mutta muistuttaa.
Pohdin vakavissani hetken aikaa tätä, sillä mielestäni tämä kuvaa minua erittäin osuvasti.
Olen luonnehdinnan mukaan Metsätonttu.
"Olet rauhaa rakastava metsätonttu, joka on varustettu vilkkaalla mielikuvituksella.
Osaat jopa kuvitella, miltä ihmisistä tuntuu. Onnellisia ovat ne eksyneet, jotka löytävät nuotiosi lämpöön.
Varsinkin eksyneet ihmislapset saavat sinut tulemaan esille.
Pelkkä läsnäolosi tyynnyttää, mutta tarvittaessa turvaudut hiljaiseen hyräilyyn tai tarinankerrontaan.
Tunnethan kaikki metsän tarinat ja laulut menneiltä ajoilta.
Laskevan auringon valo ja pihkan tuoksu herkistävät sinut aina kyyneliin.
Vaikka metsätonttu on kaukaista sukua erakkotontulle, niin toivotat ystävällisen ihmisseuran tervetulleeksi.
Kun kaipaat omaa rauhaa, niin katoat vaeltamaan sammaleisille poluille ja jäkäläisille kallioille."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti