Nyt kun pääsee liikkumaan ulkona enemmän, se tuo muassaan mielenkiintoiset keskustelut.
Kauppareissulla tapasin erään 86- vuotiaan herrasmiehen, jonka olen tuntenut jo vuosikymmenen.
Hän herättää närkästystä monissa naisissa hieman irstailla kaksimielisillä jutuillaan, mutta minua ne lähinnä naurattavat ja ennen kaikkea huvittavat.
Hän on harmiton tyyppi. Hänessä ei ole pahaa tahtoa naisia kohtaan, eikä tarvetta käyttää valtaa.
Hän on pakinoitsija. Tarinan iskijä, joka ammentaa aiheet omasta eletystä elämästään.
Minusta se on kiehtovaa kuunneltavaa. Ajankuva herää henkiin ja maalaa kuvan menneestä ajasta tällä tavoin.
Kuuntelin mielenkiinnolla kuinka hän kertoi olleensa aikanaan töissä lennättimellä.
Nyt hän jatkoi jo vuosia käynnissä ollutta tapausta perinnönjaosta.
Hänen veljensä kuoltua oli alkanut armoton vuosia kestänyt taistelu testamentistä.
Nyt se oli saatu päätökseen. Hän oli saanut perintöä.
Kuitenkin vainajan edunvalvoja oli hukannut omaisuutta satojen tuhansien eurojen arvosta, jonka johdosta tämä herra omisti nyt maata, mutta joutui ottamaan perintöveroihin velkaa.
Lisäksi vainajan omaiset olivat käyttäneet kiristystä ja pelottelukeinoja saadakseen tämän herran pois pelistä.
Minä kuuntelin tarinaa suu auki järkytyksestä.
Minun päähäni ei kertakaikkiaan mahdu se, että rahan ja omaisuuden takia alennutaan rötöksiin. Eikä se, että joku VIITSII nähdä noin paljon vaivaa PELKÄN rahan ja omaisuuden vuoksi.
Hän itse oli myös järkyttynyt siitä, että heidän sukunsa jäsenet, jotka ovat yhteiskunnallisesti arvostetussa asemassa toimivat näin.
Hän painotti minulle.. - Voitko sinä käsittää, että kielten lehtori tekee näin?
Vastasin hänelle, että voin käsittää. Valitettavasti.
Ihmisen toimiin ei vaikuta yhteiskunnallinen asema, muutoin kuin pahentamalla vilunkia.
Se, millaisiin toimiin ihminen ryhtyy, riippuu saavutettavissa olevan henkilökohtaisen hyödyn määrästä.
Se on usein asia, jota ulkopuolinen ei pysty määrittelemään, koska hän ei tunne sitä ihmisen sisimmässä vaikuttavaa arvomaailmaa, vaiston varaista toimintaa, joka määrittää lopullisen käyttäytymisen.
Itsehillintä ja moraalin vahvuus, sekä kiinnijäämisen välttämisen mahdollisuus ovat ulkoisen toiminnan ärsykkeitä, jotka ohjaavat vietin toimeenpanoa.
Se on uskomatonta, kuinka moni on sitä mieltä, että on ansainnut asioita, vaikka se olisi joltain muulta pois, tai hankittu vääryydellä.
He vetoavat tunneasioihin. Aina.
Harvoin kuitenkaan näitä asioita pystytään asia pohjaisesti argumentoimaan tai perustelemaan.
Hyvin moni menee siihen vipuun, että tunneperustelu on yhtä kuin fakta.
Kauhistelin asiaankuuluvasti tälle herralle tätä kertomusta..
Typeränä kysyinkin.. - Eikö olisi tällaisessa tilanteessa helpompi olla köyhä ja kipeä?
Hän naurahti ja sanoi.. - Ei. Perintö ja omaisuus kuuluu sukuun, eli on hyvä asia omistaa maata.
No, minun nähdäkseni hänelle ei todellakaan jää siitä muuta, kuin omistamisen ilo.
Hänellä on kymmenen vuoden myyntikielto. Hänen itsensä sanoin.. Ymmärtääkö hän enää mitään rahasta 10 vuoden kuluttua?
Omistaminen tosin voi olla hänelle itselleen hyvinkin merkittävää. Luo statusta kanssaihmisten keskuudessa.
Tässä tarinassa näkyy ajankuva ihmisten arvomaailmasta, jolla ympäröiviä ihmisiä arvotetaan.
Ilmiö on hyvin mielenkiintoinen, sillä se perustuu rahaan, joka tuo arvostuksen ja valtaa.
Rahaan, joka on maailman epävakain arvo.
Se on määrittänyt sen, millaista kohtelua ympäröivä yhteiskunta kenellekin määrittää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti