Raskas viikko

Huh huh.. Olipahan raskas viikko. Siskoni äkillinen sairauskohtaus keskellä yötä vei hänet sairaalaan saakka. Puhutaan kuitenkin iältään 30+ henkilöstä. 

Hän onneksi pärjää tällä hetkellä. 

Vaikka kuinka järkevästi itse suhtautuu asioihin ja etsii aktiivisesti tietoa sekä käsittelee sitä, ei näihin totu. Vaikka pää pärjäisi järjen valossa ihan ok, on hermostolla ihan oma elämänsä. Itselläni oli jopa hengitysvaikeuksia selän napsahdettua jumiin. 

Tulin pohtineeksi sitä, kuinka tärkeää ja hienoa on näinä aikoina, että terveydenhuollossa on hoitopaikkoja. 

Sairaalat voisivat olla aivan täynnä. Jouduttaisiin tekemään päätöksiä siitä, kuka saa hoitoa ja kuka saa elää. 

Kuka tämmöisiä päätöksiä voi tehdä? Kenellä siihen on oikeus? Oikeus päättää toisen elämä? 

Ja, jos joku niitä päätöksiä joutuu tekemään.. 

Miten se vaikuttaa henkilöön itseensä? Saati yhteiskuntaan? 

Tuli niin mieleeni vuoden takainen tilanne Italian Lombardiassa, jossa koronaan sairastunut pappi antoi oman hengityskoneensa lapselle ja kuoli itse. Koskaan ei uutisoitu selvisikö tuo lapsi. 

Ilman rajoitustoimenpiteitä mekin voisimme olla pohtimassa samaisia asioita. Aina jonkun täytyisi väistyä toisen tieltä. 

Kuka sen sitten pystyy määrittämään, kenen elämä on tärkein? 

Vastaus on.. Kaikki ovat. Kenelläkään ei ole oikeutta määrittää toisin. 

Kuka sitten luopuu vapaaehtoisesti omasta tai rakkaimpiensa hengestä? Tuskin kukaan. Jokaisella on siinä vaiheessa perusteet sille, miksi täytyy saada hoitoa ja elää. 

Terveydenhuollossa on kuitenkin olemassa järjestys sille, kenet ensisijaisesti hoidetaan. 

Henkilökohtaisesti olen kiitollinen hallitukselle siitä, että tätä järjestelmää ei ole vielä tarvinnut ottaa käyttöön. 

Nämä ovat rajoitusten keskellä kamppaileville terveille ihmisille kaukaisia ja vieraita ajatuksia. 

Kuitenkin ihminen on sopeutuvainen ja kekseliäs. Talous tasapainottuu aina jollain aikamarginaalilla. 

Henkilökohtaisesti olen ylpeä omasta koulutuksestani. Ensimmäiseen ammattiin, kosmetologiksi, opiskellessani meille teroitettiin hyvin tarkasti se, että kaikki munat eivät voi olla samassa korissa. 

Koska, kauneudenhoitoala on suhdanneherkkää. Mikä tahansa talouden heilahdus näkyy näissä palveluissa ensimmäisenä. Kun kauneudenhoito on ensimmäinen asia, josta ihminen säästää. Hiuksiakin voidaan leikkauttaa, mutta ylellisyydet heivataan.

Niinpä olin tyytyväinen lukiessani uutisen siitä, kuinka kauneudenhoitoalan ihmisiä on suuri joukko opiskellut lyhyen koulutuksen koronajäljittäjiksi, koska omat työt ovat nyt katkolla. 

Se on sitä sopeutumista se. 

Jos ajatellaan, että rajoitukset jatkuvat vielä vaikka 10-20 vuotta, on selvää, että tässä mitataan ihmiskunnan selviytymistaitoja.