Iloista kehitystä

Tänään koitti taas kauppapäivä. 

Aloitin valmistautumisen jo eilen. Pohdin, että, jos alan pelätä viikon takaista heikotuskohtausta, ei mistään mitään enää tule.

Aamulla otin varoiksi kipulääkkeen ja söin. Mikä on suoranainen ihme, koska pahoinvointi on minulla pahinta aamuisin. Siksi olen tähän saakka tehnyt niin, että tankkaan edellisenä iltana.

Jopa kipulääkkeen nieleminen aamuisin on oma operaationsa. Yökkäysrefleksin takia. 

Nyt oli kuitenkin kuu ja tähdet oikeassa kulmassa, koska molemmat onnistuivat. Vähän vain yökin ja tasasin oloa istuen, ennen kuin aloin pukea.

Jopa kauppaan mennessä hoin itselleni, askella rauhassa, hengitä happea. 

Olen nyt 2 kertaa jo käyttänyt kauppakärryjä, johon kerään ostokset. Olen taiteillut yhdellä kepillä kävellen ja toisella kädellä työntänyt kärryjä.

Hankalaa. Siinä saa kyllä paikat kipeiksi, sellaisistakin paikoista, jotka eivät muuten olisi kipeitä.

Nyt otin kärryt ja kippasin molemmat kepit kyytiin. Ajattelin kokeilla, kuinka kävely sujuu ilman keppejä pelkkä kärry tukena. 

Hyvin sujui. Tepastelin koko kauppareissun pelkän kärryn avulla. Käännöksissä vihloi jalkaan. Ja reisilihas tuntui ikään kuin lonksuvan joissain ponnistuksissa, vaikka oli reisituki jalassa. Lonkka nousee vielä liian korkealle, vaikka se jo osoitti oikealle kohdalle laskeutumisen merkkejä, sekä pysyi jo muutaman hetken oikeassa asennossa. 

Huomasin taas saman asian, kun silloin edellisen kerran opettelin uudelleen kävelemään vuonna 2017. Tarvitsen jotain käsille, jotta pystyn kävelemään suoraan. 

Silloin muinoin (2017) oli ratkaisuna Dankon rattaat, passeli ratkaisu molemmille.

Silloin tarvitsin tukea, koska kuljin vaan koko ajan vasemmalle, en päässyt suoraan ilman tukea. 

Mikkelissä on niin, että kun tarpeeksi pitkään kävelee vasemmalle, on Saimaassa. On mentävä loppumatka siis uimalla. 🤭

Jos meinaa kuitenkin säilyä kuivana, on otettava avuksi jokin apuväline ohjaamaan kävelyä.

Kauppakärryjä eivät minulle vuokranneet. Kysyin. Tosin, voi olla, että käsittivät asian kaupalla lähinnä vitsiksi.

Pyörä ohoi! Sinua kaipailisin kovasti! 

Nooh, annetaanpa taas ajan kulua, ja näyttää se, mikä on oikea ja tarvittava apuväline.