Kun teemme päätöksiä, usein joudumme pohtimaan myös seurauksia.
Todistimme eilen sellaista päätöstä, jota ei ehkä ollut aivan loppuun saakka pohdittu. Tai jos olikin, niin oliko seuraamukset ja välittömät sekä välilliset vaikutukset ajateltu, ja pohdittu kuinka ne korjataan tai ainakin jollain tapaa pyritään hyvittämään.
Meidän pihastamme kaadettiin puu. Puu oli vanha, mutta hyvässä kunnossa. Todennäköisesti se kaadettiin parkkipaikkojen tieltä.
Tuntui, että sydämeni revitään kehostani irti, kun näin mitä tuolle upealle luontokappaleelle tehdään.
Tänään kuulin kuitenkin henkilöltä, joka oli tilanteeseen ottanut osaa, että puussa asunut orava oli edelleen puussa, kun sitä operoitiin. Onneksi tämä henkilö sattui paikalle ja orava pääsi pakenemaan paikalta.
Sydämeni kuitenkin särähti pirstaleiksi, kun näin, että puussa ollut linnunpesä oli hajotettuna maassa.
Puut ovat tämän maailman keuhkot. Oravat ja linnut ovat puolustuskyvyttömiä ihmisen tekemiä tällaisia päätöksiä kohtaan.
Toivon hartaasti, että luontokappaleet sopeutuvat ja löytävät nyt ruokaa ja uuden kodin. Talvi on tulossa ja ruoka tämän seudun oravilla muutenkin vähäistä. Aika ei ole heidän puolellaan, mutta toivon heidän selviytymistaitojensa ohjaavan heitä, ja auttavan selviytymään tästä tragediasta.
Mitä meille ihmisille tapahtuu, jos me menetämme havitellun hyödyn vuoksi kyvyn ymmärtää ja ajatella?
Tai mitä meille tapahtuu, jos lakkaamme välittämästä tekemiemme päätösten seurauksista?
Kertooko se meistä ihmisinä jotain, miten kohtelemme eläimiä / luontokappaleita?
Onko se asia, joka määrittää meidät millaisia ihmisiä olemme?
Ymmärrän sen, että ihminen menee ihmisen mielessä hyödyn tavoittelussa kaiken muun edelle, mutta onko se oikein ja onko se vastuullista, sitä voi jokainen omista lähtökohdistaan pohtia.
Se, jos me tuhoamme pysyvästi jotain, tilalle pitäisi pyrkiä edes rakentamaan jotain uutta. Tässä tapauksessa toivon hartaasti, että jollain ihmisellä on mahdollisuus istuttaa 4 puuta tämän kaadetun yksilön vuoksi.
Luonto on se, joka joutuu sopeutumaan ihmiseen ja muuttumaan ihmisen takia, jatkuvasti. Me otamme ja otamme. Mutta mitä annamme sille takaisin?
Tämä voi olla maailmassa vain yksi puu, yksi orava ja yksi lintu, mutta niin kuin ihmistenkin kohdalla, jokainen yksilö merkitsee jotain. Vai oletko kuullut esimerkiksi yhdestäkään ihmisestä, joka ei olisi vaikuttanut olemassaolollaan johonkin tai johonkin toiseen yksilöön?
Mikä saa meidät välittämään?
Miten opimme punnitsemaan päätöksiämme?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti