Hyvää helatorstain huomenta!
No niin. Olen laskeskellut, että olemme tulleet käytöstieteellisesti siihen pisteeseen, että minun on syytä avata sadismia.
Sadismihan on asia, jolla on olemassa eritasoiset kauhukertoimet.
Voin lohduttaa ihan tavallista kuolevaista sillä, että sadismia ei ole tarkoituskaan ymmärtää terveellä järjellä.
Ei tietenkään. Eihän se muutoin olisi harvinaista ja täysin omassa luokassaan olevaa toimintaa.
Sadistisesti toimivilla ihmisillä on aivokemiassa jotain puutteita. Sillä, kukaan ei voi mennä kauppaan ostamaan sadismia. Ei edes valmiiksi asennettuna.
Se ei tule ihmiseen itsestään. Kukaan ei voi sitä toiseen istuttaa.
Sadistinen käytösmalli kuitenkin voi monistua.
Samalla periatteella, kun hyväksikäytetystä lapsesta voi itsestään tulla hyväksikäyttäjä ilman pedofilisia taipumuksia.
Eli, jos et ole sadistisia temppuja harrastanut, et ole syypää kenenkään sellaisella tasolla toimivan toimiin.
He kyllä hyvin mielellään siitä syyttävät muita.
Sadismi on siitä harvinainen käytösmalli, etteivät kaikki lääketiedettä opiskelleetkaan huomaa sitä. He eivät osaa tulkita sitä oikein.
Lisäksi siinä on yleensä liitännäisiä persoonallisuustyyppejä tai muutoksia, joten variaatioita voi olla mitä vain.
Sadismihan on äärimmäisyyksiin asti menevä käytösmalli. Siksi sen tunnistaminen on äärimmäisen tärkeää.
No, miten sen sitten tunnistaa, jos lääketiedekään ei sitä osaa oikein lukea?
Kaikkien ei tarvite olla käytösanalyytikkoja. Eikä käytöstieteilijöitä.
Sellainen perushyvä sääntö on vanha kunnon perstuntuma tai mutu. Jos joku asia ihmisessä tai hänen käytöksessään herättää itsessäsi kauhua,
on silloin viisainta jättää yhteistyökuviot kyseisen henkilön kanssa tekemättä, tai ainakin pistää ne jäihin hetkeksi, jotta voi pohtia mahdollisia seuraamuksia rauhassa.
Sitten sellainen hyvä neuvo:
Itsesyytökset sadistin toimista ovat täysin turhia.
He osaavat siinä määrin lukea ihmisen käytöstä, että he näkevät mahdollisuudet, joihin voivat satuttamalla iskeä.
Ja, kun tämä piti sisällään ne kauhukertoimet, niin ne iskut ovat hyvin pahoja.
Eli, toimitpa miten hyvänsä, inhimillisyys ihmisessä TARJOAA AINA näitä mahdollisuuksia, joihin sadisti osaa iskeä. Hänen tärkein tavoitteensa on laaja tuhovoima ja julmuus.
Eli, kukaan ei voi elää niin, etteikö näitä mahdolisuuksia aukeaisi.
Kuitenkin opiksi on syytä ottaa asioista. Kun olet kerran ollut sadistin kanssa tekemisissä, et kyllä unohda sitä kokemusta.
Osaat aivan varmasti peilata sitä, jos vielä sellainen ihminen vastaan kävelee.
Prosentuaalisesti puhumme alle prosentista koko ihmiskunnasta. Eli, jokunen heitäkin täällä kuljeksii.
Sadismi on siis kaikin tavoin tuhovoimaisin käytösmalli. Hajottavuudessaan se pesee kaikki muut.
Silti. Sadistitkin ovat ihmisiä, vaikka eivät ymmärräkään ihmisyyttä.
Heille säännöt ovat enemmän kuin tarpeen.
Ja uhrit, hekin ovat ihmisiä. Ihmisyys on onneksi sellainen laji, että ihmisyys meissä pyrkii korjaamaan aiheutuneet vahingot.
Uhriksi joutumista ei tarvitse hävetä. Se ei tee kenestäkään heikkoa.
Päinvastoin, sellainen kokemus takaa oppimateriaalin sisäistyksen, joten ihmisellä on näin käytössään entistä laajempi työkalupakki, joten silloinhan uhrista on tullut entistä vahvempi.
Älkäämme siis pelätkö sadismiakaan. Asettakaamme sillekin säännöt, niitä sekin ymmärtää.
Eri asia on, totteleeko.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti