Kuka on menestyjä?

Olen tässä pohtinut kovasti elämässä menestymistä.

Kuka on menestyjä?

Mitä menestyminen oikein tarkoittaa?

Havahduin eräänä iltana ajatukseen siitä, että minä en ole yhteiskunnan silmin millään tavoin menestyjä.







Jouduin kysymään itseltäni, että olenko menestyjä omasta mielestäni?

Ensimmäinen vastaukseni oli, että en ole.

Tämä jokseenkin alkoi vaivata minua, ja pohdin mitä oikein ajattelen itseni olevan ja edustavan.







Pohdin sitä, mikä suomalaisessa yhteiskunnassa on se juttu, jolla menestyjät arvioidaan.




Ymmärsin pian, että tiedän kyllä, mitä menestyjällä pitäisi olla, mitä maallista omaisuutta, arvonimiä, statuksia, koulutuksia, perhesuhteita, jne.

En kuitenkaan tiedä, mitä ne oikeasti konkreettisesti tarkoittavat, 

tai millä ihmeen arvoasteikolla ne tekevät ihmisestä menestyjän?

Menestystä arvioidaan hyvin yleisesti taloudellisella mittarilla.




Kuitenkaan menestyjää ei voi arvioida tällä mittarilla, koska kyseessä on ihmisessä oleva ominaisuus.






Taitoja voidaan arvoittaa rahan kautta, urheilumaailma toimii oivana esimerkkinä tässä.

Se ei vielä kuitenkaan kerro sitä, onko rahakkaan sopimuksen saanut urheilija todella ominaisuuksiltaan menestyjä.

Jos siis raha, maine tai ulkoiset ominaisuudet tai 

omistukset eivät voi toimia menestyjän mittarina, 

mikä se mittari sitten voi olla?

Kun pohdin omalla kohdallani sitä, miten määrittelisin itseni, oli vastaus; olen selviytyjä.






Siinä siis syy siihen, miksi ajattelin itsestäni heti aluksi, että en voisi olla menestyjä.

Suomessa selviytyjä ei ole menestyjä. 







En ole vielä koskaan kohdannut tilannetta, jossa selviytyjää pidettäisiin menestyjänä.
Tässä yhteiskunnassa ajatellaan sen olevan tuurista kiinni, jos joku on selvitynyt jostain.







Tuurilla on harvoin mitään tekemistä sen kanssa, kuka on selviytyjä.
Selviytyminen vaatii melkoista määrää työtä, jotta voi ylipäänsä selviytyä.







Tämä on mielestäni hyvin kummallista, sillä minä ajattelen, että menestyjä tarvitsee olla kova tekemään töitä, mutta selviytyjä, joka tekee paljon töitä, ei voi olla menestyjä.. 

Miksi näin yleisesti ajatellaan?

Siihen minulla ei ole vastausta, eikä edes ajatusta.

En ehkä halua edes määritellä itseäni tällä menestyjä- sanalla. Vaikka kuinka asiaa ajattelen, omatkin ajatukseni kiertävät tämän sanan kuullessani vain taloudelliseen menestykseen. Pitäisi siis olla rikas, jotta voi olla menestyjä.






Jos voittaisin lotossa paljon rahaa, en siltikään voisi kuvitella olevani yhteiskunnallisesti määriteltynä menestyjä, koska en määritä itse rahan arvoa niin, että sillä olisi ihmisen määrittämisessä jokin osuus.






Enkä oikein voi kuvitella niitäkään ihmisiä menestyjiksi, jotka tekevät kaikkensa tämän paineen alla ja ottavat velkaa velan päälle, jotta ulkoiset puitteet saisivat heidät näyttämään menestyjiltä. 







Kulissit harvoin ovat kestävää tekoa.

Mitä tämän kaiken alle siis jää?

Mielestäni menestyjän tekee se, että hän osaa analysoida sen, missä on onnistunut sekä sen missä on epäonnistunut, jopa ihan päivittäisellä tasolla.






Onnistumiset on tärkeää analysoida sen takia, että osaa ne tarvittaessa tehdä uudestaan,
kun taas epäonnistumiset ovat ne, jotka opettavat kaikkein eniten. Ne kertovat sen, missä meidän täytyy kehittyä ja mitä kestämme.






Suurin kriteeri menestyjää arvioidessa pitäisi mielestäni olla se, kuinka nouset vastoinkäymisten jälkeen ylös, mitä olet oppinut ja kuinka olet kasvanut ihmisenä.





Tällä mittarilla minäkin voisin harkita uudelleen menestyjä-sanan käyttämistä.