Elämme tällä hetkellä aikaa, joka on hyvinkin historiallista.
Koronavirus koskettaa meitä kaikkia maailmanlaajuisesti. Tilanne on kaikille samanlainen taloudelliseen vaurauteen, syntyperään, uskontokuntaan, asemaan tai maantieteelliseen sijaintiin katsomatta.
Näin on ollut maailman historiassa ennenkin. Minun elinaikanani tämä on kuitenkin todella suuri asia. Suomessa rauhanajan suurin koettelemus, uutisoitiin jossain lehdessä. Toki. Valmiuslaki on mahdollista tulla täytäntöön hyvinkin pikaisesti.
Pelko on aivan varmasti läsnä. Sitä hoidetaan erilaisin keinoin.
Olen lukenut paljon kirjoituksia siitä, kuinka tämä kaikki vaikuttaa niin talouteen, kuin pienyrittäjien arkeenkin.
Selvähän se on, jos kassavirtaa ei tule ja puskurirahat alkavat olla käytetty, ei edessä ole kovinkaan ruusuiset ajat.
Väistämättä tilanne tuo jatkossa muutoksia myös ihmisten kulutustottumuksiin ja työtilanteisiin.
Tässä piilee kuitenkin muutoksen hienous.
Muutos on aina myös mahdollisuus.
Ihminen on kykenevä uusimaan toimintamalleja sekä toimintatapoja. Mikään muu ei pakota ihmistä epämukavuusalueelle kehittymään ja keksimään uutta, kuin pakkotilanne.
Se ei tarkoita sitä, että asiat menevät helposti tai edes välttämättä sujuvasti. Se on tilanne, joka luo mahdollisuuden.
Sitä ennen kuitenkin meidän jokaisen täytyy tehdä osamme, jotta virus saadaan pois, ja sen jälkeen pääsemme pohtimaan sitä, kuinka nousemme tilanteesta, kuinka arvomme ovat muuttuneet ja mikä on asioidemme tärkeysjärjestys.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti